Millainen on pääkaupunki 2050? – "Helsingissä tuijotetaan aivan liikaa siihen, paljonko rakennetaan uutta kerrosalaa"

Kaupunki: Helsinki on päässyt eroon menneiden vuosikymmenien purkubuumista. Kaupunkitutkija murehtii rakennusten hukkatilaa.

Tutkija Anssi Joutsiniemi kritisoi Helsinkiä siitä, ettei sillä ole kokonaisnäkemystä pääkaupungin kehittämisestä. Aalto-yliopisto
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Hyvin harvalla Helsingin kaupunkisuunnittelusta päättävällä on kokonaisnäkemystä siitä, millaiselta pääkaupungin pitäisi näyttää vaikkapa 30 vuoden kuluttua.

Tätä mieltä on Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen professori Anssi Joutsiniemi.

– Helsingin kehittämisen suhteen ei tosiasiassa ole olemassa yhtä kaikkien ajamaa näkemystä siitä, millaiselta sen pitäisi tulevaisuudessa näyttää.

– Helsingissä tuijotetaan aivan liikaa siihen, paljonko kaupunkiin rakennetaan uutta kerrosalaa. Sen sijaan pitäisi keskittyä tutkimaan, millaista rakentamisen laatu on, Joutsiniemi arvioi.

– Helsingin kehitystä estävät monet erilaiset tekijät, joista yksi merkittävimpiä on hukkatilojen määrän jatkuva kasvu ikääntyvässä kaupungissa.

Naapurit eivät ole veljeksiä keskenään.

Tavallinen helsinkiläinen arvostaa viheralueita.

Esimerkiksi Espoo on viime vuosien aikana muuttunut kaupunkirakenteeltaan huomattavasti enemmän kuin Helsinki.

– Espoon kaupunkikuvan muutos on ollut koko pääkaupunkiseudulla ehdottomasti mittavin. Etenkin länsimetron tulo on vauhdittanut kaupunkikuvan muutosta.

– Toisaalta Helsingin etu on ollut se, että se on ollut rakentamisen suunnittelussaan naapureitaan tarkempi.

Vantaa ja Espoo ovat Joutsiniemen mukaan kärsineet Helsinkiä enemmän projektityyppisen rakentamisen haittapuolista.

Harvaan rakennuskohteeseen on koko Suomessa kiinnitetty huomiota yhtä paljon kuin Jätkäsaareen.

– Jätkäsaarta en aivan varauksettomasti sinänsä arvosta, mutta sen rakentamisen ja julkisen tilan laatua kylläkin.

– Hyvää Helsingissä on se, että nyt täydennysrakennetaan järkevällä tavalla. Toisaalta entisaikojen purkuvimma on jälleen kiihtynyt, vaikkakaan siitä ei julkisuudessa vielä keskustella.

– Toivottavasti purkamisen haittapuolista on myös opittu jotain.

Joutsiniemi ihmettelee sitä, että vaikka maankäyttölaki on ollut käytössä jo parisenkymmentä vuotta, on olemassa vain harvoja uusia käytäntöjä, jotka olisivat nykyisen lain aikana tulleet voimaan.

Tavalliset helsinkiläiset arvostavat Joutsiniemen mukaan omassa kaupungissaan etenkin viheralueita sekä mahdollisuutta harrastaa monipuolisesti esimerkiksi liikuntaa.

Joutsiniemi ja kolme muuta kaupunkitutkijaa ovat vastikään kirjoittaneet Vastapainon julkaiseman kirjan Kaupunki politiikassa – yhteiskunta, ihminen ja ihana kaupunki.

Kuka?

Anssi Joutsiniemi

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen professori.

Toiminut muun muassa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden päätoimittajana.

50-vuotias, asuu Espoossa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut