Kuuluisuuksia lautasilla – Kuka oli herra Janzon? Entä Chateaubriand?

Ravintolat: Lindströminpihvin historiasta on kaksi eri tarinaa.

Mudu Jallow esittelee ravintola Karljohanin lindströminpihviä. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Karljohan on hyvin perinteinen helsinkiläinen ravintola Hotelli Tornin ja Yrjönkadun uimahallin kupeessa. Se tarjoaa klassisia annoksia, kuten wieninleikettä, keitettyä kieltä, läskisoosia ja joulun alla jopa lipeäkalaa.

Viikko sitten lounaslistalla oli lindströminpihvi – pihvi, jossa lihan joukkoon on jauhettu punajuurta. Tässä tapauksessa se oli kolminkertainen lindström, koska lisukkeena oli lievästi cayennepippurilla maustettu punajuurikastike ja sivulla säilöttyä punajuurta.

Alkuperäisen reseptin keksi Maria Kristina Lindström (1814-68). Liikenaisella oli herkkukauppa Regeringsgatanilla Tukholmassa. Siellä hän myi pihvejä, jollaisia oli ensimmäisen kerran tarjolla Hotelli Wittissä Kalmarissa vuonna 1862.

Kilpailevan tarinan mukaan ensimmäisen pihvin tilasi pietarilaissyntyinen suomalaisluutnantti Henrik Lindström. Hän olisi vuonna 1862 istunut tukholmalaisessa ravintolassa ja pyytänyt tarjoilijaa tuomaan seurueelleen venäläistyylisen tai tartar-pihviä muistuttavan, raa’asta sisäpaistista tehdyn pihvin, joka sisältäisi hienonnettua sipulia, kaprista ja punajuurta.

Tauno Palon pihviä syödään Elitessä. Savoyssa saa vorschmackia marsalkka Mannerheimin reseptillä. Fredrika Runebergin tortuista on tullut osa suomalaista ruokavuoden kiertoa. Ellen Svinhufvudin kakku oli etelähelsinkiläisen Stellan leipomon kärkituote, joka kuului itsenäisyyspäivään ja kevään juhliin.

Postikorttimaisemia ja herkullisia makuja – Nämä ruokamatkat voit tehdä tunnin päähän stadista

Yleensä kuuluisat ruokalajit ovat ulkomaista lainaa, kuten seuraavat:

Janssoninkiusaus: Basso Pelle Janzon (1844-89), kalastajan poika, laittoi tätä ruokaa oopperan jatkoilla omassa poikamiesboksissaan hyville ystävilleen.

Oskarinleipä: Ruotsin kuningas Oskar II:lle (1829-1907) paistettua vasikanleikettä koristaa hummerin saksista muodostuva ”O” ja kahdesta parsasta tuleva ”II”. Kuninkaallisuudesta viestii viitan värinen choron-kastike.

Stroganoff: Oman aikansa oligarkki Alexander Stroganov (1733-1811) oli suurenmoisista pidoista tunnettu herkkusuu. Hänen ranskalaissyntyinen kokkinsa keksi ruokalajin, josta ensimmäinen kirjallinen maininta on kuitenkin vasta 1871.

Rydberginpihvi: Tukholmalainen liikemies Abraham Rydberg (1780-1845) perusti Ruotsin ensimmäisen hotellin. Tätä jaloa pyttipannua tarjottiin hänen hotellissaan vuoteen 1914, jolloin se purettiin Kustaa Adolfin torilla.

Chateuaubriand: ”Pihvien mersulle” antoi nimensä kirjailijana ja diplomaattina toiminut ranskalainen kosmopoliitti François René Chateaubriand (1768-1848). Suuri ruoanystävä sai nimiinsä myös kastikkeen, timbaalin ja jäädykkeen.

"Helsinkiin kannattaa tulla ihan tämän takia" – uskolliset asiakkaat pitävät kantakaupungin kivijalkaliikkeitä elossa

Tournedos Rossini: Italialainen säveltäjä Gioachino Rossini (1792-1868) rakasti tryffeleitä ja hanhenmaksaa, joita löytyy hänen nimikkopihvistään. Oopperoiden lisäksi hän julkaisi keittokirjan. Myös Giuseppe Verdillä (1813-1901) on oma tournedonsa.

Wallenberg: Ruotsalaisen finanssisuvun mukaan nimetty vasikasta tehty lihapulla. Nykyään on trendikästä tehdä näitä kuohkeita pullia myös riistasta ja kalasta.

Melba: Nimitys muun muassa persikka-, mansikka- ja päärynäjälkiruoalle sekä kastikkeelle. Australialainen koloratuurisopraano Nellie Melba (1861-1931) hurmasi Euroopan ja Amerikan sekä keittiömestarit 1900-luvun alussa.

1980-luvun "luksusruoka" naamioidaan ravintoloissa usein salaatiksi – helsinkiläinen hotelli näyttää, mistä on oikeasti kyse

"Ihmiset ovat vihaisia jos jokin maku vaihdetaan pois, jokaisella on oma suosikkinsa" – Helsingin Jäätelötehdas täyttää 100 vuotta ja luottaa yhä samaan reseptiin

Ravintolahistoria

Kuka olikaan viinamäen eversti?

”Ei viinaa ennen kahtatoista, mutta jälkiruokaa voisin kyllä ottaa.”

”Teille suomalaisille ei enää myydä viinaa, mutta jälkiruokaa saatte.”

Tästä on kaksi tarinaa, miten syntyi maailman kuuluisin suomalainen jälkiruoka, joka ei totisesti ole mikään mämmi.

Oikean version kertoo Suomen ääni Lontoosta ja Pariisista, toimittaja Eva Lennon, omassa elämäkertateoksessaan ”Eeva Lennon, Lontoo”.

Suomalaiset työmarkkinamiehet olivat aterioineet eräässä geneveläisessä ravintolassa ja nauttineet alkoholia hovimestarin mielestä liikaa.

”Silloin isä keksi tilata sorbettia votkan kanssa. Kokki teki työtä käskettyä ja ihastui annokseen – niin myös paikalle kutsuttu ravintoloitsija. Saammeko käyttää tätä ja antaa sille teidän nimenne, hän kysyi. Sopihan se. Mutta sukunimi oli ranskalaisille liian vaikea, ja annos ristittiin Everstin jäätelöksi”, Lennon muistelee.

Colonel, Coupe Colonel, Cocktail colonel ja Glace du colonel -nimillä se elää edelleenkin ranskankielisessä maailmassa, ravintoloissa ja keittokirjoissa.

Eversti oli V.A.M. Karikoski. Sodan aikana hän palveli pääesikunnassa ja Helsingin ilmasuojelussa. Sodan jälkeen hän työskenteli Suomen Työnantajain Keskusliiton (nyk. EK) toimitusjohtajana. Genevessä hän oli työnantajien edustajana Yhdistyneiden kansakuntien alaisessa työjärjestössä ILO:ssa.

Mannerheimilla oli nimikkoryyppynsä, joka on legenda meillä Suomessa – mutta vain Suomessa. Sen reseptistä syntyi aikanaan melkoinen sotku, kun Mikkelin klubin tarjoilijana toiminut Taru Stenvall muisti väärin juoman sekoitussuhteet kirjassaan Marskin hovissa.

Ryyppy syntyi pakosta, kun marsalkkaa inhotti silloisen tikkuviinan sikunainen maku.

Savoy sekoittaa oman salaisen Marskin ryyppynsä, jota olivat aikanaan kehittämässä muun muassa sotahistorioitsijat. Kaupallisen pullotetun version kehitti Mikkelin klubi ja tuotemerkin omistaa kuopiolainen Lignell & Piispanen.

Ei enää vain äijäruokaa – teollisuusalueen lounaspaikassa on nyt salaattejakin 13 erilaista: "Yksikään ei ole kysynyt nakkeja perunamuusilla"

Ihan kuin etelässä! – Helsingin upouudet rantabulevardit ravintoloineen houkuttelevat jopa Espoosta saakka: "Hienoa, että tästä on tullut eläväinen kaupunginosa"

Helsingissä jo 8 suurta terassialuetta kilpailee keskenään – "Tästä tulee varmasti ikimuistoinen kesä"

Espanjalainen viinikahvila avasi ovensa: "Haluamme nostaa Haagan sellaiseksi kuin Roihuvuori on"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut