Koronan pitkäaikaisoireista kärsivien poliklinikalla vain vähän potilaita – Oirekirjo on laaja: uupumusta, aivosumua, huimausta, hengenahdistusta, yskää, masennusta...

Sairaus: Pitkäaikaisista koronaoireista kärsii moni, mutta poliklinikalla on ainakin toistaiseksi vielä hiljaista.

Muun muassa hengenahdistus, uupumus, masennus ja alentunut keskittymiskyky ovat long-covidin tyypillisiä oireita. Jasmin Kareinen

Marjo Rämö

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla on ollut hiljaista.

– Lähetteitä on toistaiseksi tullut hyvin vähän, kertoo osastonylilääkäri Mari Kanerva.

Kesäkuun alusta toimintansa aloittaneella poliklinikalla on käynyt alle parikymmentä potilasta.

Kanervan mukaan vähäisiä lähetemääriä voi selittää se, että tieto poliklinikan olemassaolosta ei ole vielä kiirinyt ja hieman myös lähettämisen kriteerit. Ne edellyttävät mikrobiologisesti varmistettua covid-19 –infektiota. Lähete voidaan tehdä vain Husin erikoissairaanhoidosta. Toistaiseksi terveysaseman lääkäri ei voi lähettää potilasta suoraan poliklinikalle.

– Poliklinikka-arviota tarvitsevien, pitkittyneistä oireista kärsivien todellinen määrä avohoidossa ei tarkkaan ole tiedossa. Oletamme, että potilaita riittää sitten kun poliklinikan toiminta kunnolla syksyllä käynnistyy, Kanerva sanoo.

Annamari, 30, on sairastanut koronaa jo yli 5 kuukautta – aktiivisen nuoren naisen elämä mullistui täysin: "Olen kuitenkin selvinnyt hengissä"

Poliklinikka päätettiin perustaa pikavauhtia keväällä, koska moni tuntui kärsivän pitkäaikaisista oireista, eikä Husissa ollut niiden hoitoon erikoistunutta yksikköä.

Itsestään paranevia ihmisiä on turha lähteä medikalisoimaan.

Lähetteitä oli syksystä saakka saapunut myös Husin Tulehduskeskuksen Infektiosairauksien osastoylilääkärinä toimivan Mari Kanervan pöydälle.

Pitkäaikaisista koronaoireista eli niin sanotusta long-covidista kärsivien oirekirjo on laaja.

– Uupumusta, aivosumua, alentunutta keskittymiskykyä, huimausta, hengenahdistusta, yskää, masennusta, unettomuutta, painon tai kivun tunnetta rinnalla ja kohonnut syke, Kanerva luettelee.

– Pitkäaikaisoireista ovat kärsineet ihan tavalliset työikäiset koronan sairastaneet, eivät niinkään riskiryhmiin kuuluvat.

Nyt Kanerva toimii oman toimensa ohella long-covid poliklinikan konsultoivana infektiolääkärinä.

Keuhkolääkäri tapaa pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä nuoria ja aiemmin terveitä potilaita – antaa nyt tärkeän muistutuksen

Monella koronan sairastaneella terveydentila palaa hitaammin ennalleen kuin influenssan jälkeen.

Kolmen kuukauden kuluttua infektion sairastamisesta 70 prosentilla on todettu keuhkokuvalöydöksiä ja neljänneksellä keuhkotoiminnan muutoksia.

Sairaalapotilailla viidenneksellä on todettu neurologisia oireita.

35–65 prosenttia sairastuneista kärsii uupumuksesta vielä kolmen kuukauden jälkeen.

Tyypillistä on jälkeenpäin tuleva uupumus.

– Tänään rasitat itseäsi, seuraavana päivänä olet poissa pelistä, Kanerva kuvailee.

Husissa aletaan tutkia koronataudin pitkäaikaisvaikutuksia – "Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea"

Kanerva sanoo, että pitkittyneen koronan oireet eivät useinkaan ole itsessään vaarallisia. Esimerkiksi keuhkomuutokset ovat pääosin lieviä ja palautuvia.

Ne potilaat, joilla on tehohoitojakson jälkeen vakavia keuhkovaurioita ovat oma ryhmänsä ja heidät hoidetaan keuhkotautien yksikössä.

– Long-covidissa on kyse itsestään aikanaan paranevasta taudista, mutta siihen liittyy elämää häiritseviä oireita ja niihin sekoittuu paljon huolta.

– Itsestään paranevia ihmisiä on turha lähteä medikalisoimaan, mutta jos oireet haittaavat merkittävästi esimerkiksi työkykyä, niihin on syytä hakea apua.

Pikaratkaisua ei poliklinikallakaan ole todennäköisesti tarjota potilaan tilaan.

Ensimmäiseksi lähdetään selvittämään, voiko oireiden taustalla olla jokin muu syy.

– Voi olla, että toimintakyvyn alenemiseen liittyvät oireet tulevat huomioiduksi long-covid-oireena, vaikka toimintakyky olisi laskenut ilman koronaan sairastumistakin.

Muita hoitomuotoja ovat lievittävä lääkitys, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tuki ja toimintakyvyn kartoitus, psykologin tukikäynnit ja erilaiset omahoito-ohjelmat.

Koronan pitkäaikaisista oireista kärsiville perusteilla poliklinikka Hus-alueelle – "Tarvetta tällaiselle on selkeästi"

Pitkäaikaiskoronaan erikoistunutta terveysasemaa ehdotettu Helsinkiin – kaupunki ei lämpene idealle

Korona ja vähän Apottikin ovat kasvattaneet Husin hoitojonoja – Johtajaylilääkäri erityisen huolissaan yhdestä jonottajien ryhmästä: "Osa sairauksista pahenee"

Koronan eristämät vanhukset kiittävät psykiatri Irina Holmaa yksinkertaisesta ohjeesta – "Ei tarvitse olla korkealentoista"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut