Vesiliikennerikkomukset ovat kasvussa Helsingin edustalla.
– Ylinopeudet ovat lisääntymään päin. Ruorijuoppojen määräkin on selkeässä kasvussa viime vuosiin verrattuna, kertoo ylikonstaapeli Jarmo Niininen Helsingin venepoliisista.
Myös vesiliikenteen valvonta on ollut kahtena viime kesänä erilaista kuin aiempina vuosina. Ennen korona-aikaa erilaiset tapahtumat ja valtiovierailut työllistivät venepoliisia. Viime ja kuluvan kesän aikana vesiliikennettä on voitu valvoa tehokkaammin pitkin viikkoa.
Koronakesät sekä veneiden ja vesiskoottereiden vuokrauksen yleistyminen ovat tuoneet vesille ihmisiä, joilla ei välttämättä ole mitään veneilytaitoja tai -kokemusta.
– Tuntuma on se, että on meillä on paljon uusveneilijöitä, joilla on esimerkiksi väistämissäännöt hukassa.
– Läheltä piti -tilanteita on syntynyt, kun ei tiedetä väistämisvelvollisuuksia.
Esimerkiksi Kaivopuiston edustan viikonloppuliikennettä Niininen kuvailee erittäin vilkkaaksi ja rauhattomaksi.
– On vähän sellainen olo, että kohta kolahtaa pahemmin.
Toistaiseksi Helsingin edustalla on ollut tänä kesänä yksittäisiä karilleajoja, jotka ovat aiheuttaneet lieviä loukkaantumisia ja venevaurioita.
– Useimmissa tapauksissa syynä ollut ruorijuoppous.
Niinisen arvion mukaan ylinopeusrikkomuksissa on selkeästi kyse asenteesta, osin myös tiedon puutteesta.
– Vesiliikenteen nopeusrajoituksia ei pidetä niin tärkeinä kuin tieliikenteen nopeusrajoituksia.
Nopeusrajoitukset ovat vesillä selkeästi heikommin havaittavissa kuin ajotien reunassa.
Kelluvia merkkejä on vähän, sillä niiden asentaminen mereen on hankalaa, eivätkä ne tahdo pysyä paikoillaan talvikauden yli. Merikarttoihin nopeusrajoitusalueita ei ole merkitty.
Jos nopeusrajoitusta ei ole merkattu maastoon tai veteen, silloin poliisi ei lähtökohtaisesti rankaise ylinopeudesta vaan opastaa veneilijää. Veneilijän velvollisuus taas on havainnoida väylää ja maastoa nopeusrajoitusten varalta.
Sisälahdissa, salmissa ja satama-altaissa suurin sallittu nopeus on pääsääntöisesti 10 km/h eli 5,4 solmua.
Esimerkiksi Seurasaarenselän ja Laajalahden väylillä nopeusrajoitus on 20 km/h.
– Mikäli nopeusrajoitusalueella ajaa kaksinkertaista vauhtia, on seuraamuksena useimmiten 120 euron liikennevirhemaksu. Sitä kovemmat ylinopeudet kuuluvat yleensä päiväsakon piiriin.
Nopeusrajoituksia rikotaan Niinisen mukaan etenkin Kaivopuiston edustalla.
– Usein nopeus lasketaan alle 10 km/h:ssa vasta mattolaiturin kohdalla, vaikka rajoitusalue alkaa jo aiemmin idästä tultaessa.
– Tullisaaren selkä ja Itä-Helsingin edusta ovat myös paikkoja, joissa nopeusrajoituksia rikotaan usein, Niininen kertoo.
Kauempana avomerellä veneellä saa päästellä ilman rajoituksia.
– Kun vain maltettaisiin ajaa vähän kauemmas rannasta, mutta siinähän se usein on, kun silloin kaverit eivät sitten näe. Tällainen käytös on tyypillistä etenkin vesijettien kuskeille.
Ylikonstaapeli Niinisen mukaan on todella erikoista, ettei veneen kuljettamiseen vaadita ajolupaa Suomessa.
– Meillä on erittäin haastava rannikko esimerkiksi Viroon verrattuna. Siitä huolimatta kuka tahansa saa ajaa esimerkiksi 20 tonnia painavaa ja 40 solmua kulkevaa venettä ilman minkäänlaista näyttöä vesiliikennesääntöjen tuntemuksesta.
– Edes golfia ei pääse pelaamaan ilman green cardia, mutta vesille pääsee kuka tahansa.
Helsingin vesien nopeusrajoitusalueet löytyvät täältä.