23-vuotiaana HSL:n hallituksen puheenjohtajaksi nouseva Matias Pajula (kok.) saa pähkäiltäväkseen 9 kaupungin ja kunnan joukkoliikenteen ja 725 miljoonan euron vuotuiset toimintamenot.
Herttoniemeläinen Pajula on edellisen kauden varavaltuutettu ja nyt ensimmäisen kauden varsinainen valtuutettu. Ympäristöekonomiaa yliopiston Viikin kampuksella opiskeleva Pajula johtaa myös Kokoomusnuoria.
Voisi luulla, että Pajulaa on valmennettu poliittiselle uralle jo untuvikkoasteelta. Pajula naurahtaa broileriviittaukselle, mutta myöntää, että sellainen saattaa jollekin mieleen tulla.
– Onhan tätä tullut tehtyä 18-vuotiaasta asti. Toisaalta pyrin siihen, etten rajoita omaa ajatteluani vain politiikkaan, sanoo Pajula.
– On tärkeää, että politiikan ulkopuolella on muutakin elämää, kuten vaikka yliopisto-opiskelu.
Pajulan lapsuudenkodissa keskusteltiin yhteiskunnallisista aiheista ruokapöydässä, mutta merikapteeni-isä ja opettajaäiti eivät olleet aktiivisia politiikassa. Pajula kertoo saaneensa poliittisen herätyksensä, kun tajusi, ettei silloisessa Helsingin kaupunginvaltuustossa ollut yhtäkään alle 30-vuotiasta.
Ensimmäisissä kuntavaaleissaan hän jäi niukasti varasijalle. Isossa valtuustoryhmässä varavaltuutettukin pääsee kuitenkin usein kokouksiin ja Pajula kokee pystyneensä vaikuttamaan moniin asioihin.
– Kaupunkipolitiikka on siitä kiehtovaa, että se on niin konkreettista, Pajula toteaa ja ottaa esimerkiksi kaupunkipyörät, joita on saatu laajennettua lähes kaikkialle Helsinkiin.
HSL on iso pala haukattavaksi. Pajula muistuttaa, että HSL:n hallituksessa kaikki jäsenet ovat poliitikoita.
– Poliitikot antavat raameja sille, mihin joukkoliikennettä viedään ja HSL:ssä on sitten huikea joukko ammattilaisia sen lisäksi.
Miten mielestäsi HSL:n talouskriisi pitäisi ratkaista? Nostaa lipunhintoja, karsia palvelutasoa vai korottaa jäsenkuntien maksuosuutta?
– Ei varmasti selvitä ilman, että jokaista noista kolmesta käytetään ja vielä jotakin päälle, Pajula miettii.
Hänen mukaansa koronakriisi on muuttanut liikkumista ehkä pysyvämminkin, jolloin "tarkkaan harkiten" olisi mahdollista vähentää joukkoliikenneyhteyksiä, joille ei ole kysyntää.
Vanhan matkakortin korvaava järjestelmä saattaa pistää uusiksi 2019 voimaan tulleen A–D-vyöhykejaon. Jopa B:n sulauttamista C-vyöhykkeeseen on väläytetty (HU 7.7.). Joutuuko helsinkiläinen uudistuksen maksumieheksi, jos AB-lippu muuttuu ja kallistuu?
– Onhan siinä riskinä, että helsinkiläiset joutuisivat maksamaan enemmän ja on syytä pitää huoli, että näin ei käy, Pajula sanoo.
Korkeampi hintataso voisi myös aiheuttaa negatiivisen kierteen kun aiempaa harvempi kulkisi julkisilla.
Hän kuitenkin korostaa, että vaikka Helsingissä matkat ovat lyhyitä, on myös palvelutaso erinomainen etenkin kantakaupungissa ja vuoroja kulkee tiheään.
– Ei tarvitse juurikaan aikatauluja katsoa, kun spåralla liikun.