Harvinainen marja tuottaa Suomessa nyt huippusatoa – "Laatu on uskomattoman hyvä"

Satomarja: Linnan marjatila työllistää myös turvapaikkaa hakeneita nuoria.

Andrey Rusanovich ja 9-vuotias Alex-poika tulivat Espoosta asti keräämään itsepoimintana saskatoonia omaan käyttöön. Marja maistuu heille sellaisenaan sekä piirakassa. Eira Talka

Eira Talka

Lohjalainen saskatoon-tilan viljelijä Tuomo Linna on hämmästynyt siitä, että marja tuotti tänä hellekesänä keskitasoa paremman sadon. Ja kieltämättä tilan poimijoiden täyttämät ämpärit ovat täynnä pulleita, sinisiä marjoja. Marjan lyhyt satokausi on puolivälissä: poiminta alkoi maanantaina ja ensi viikolla se on jo ohi.

– Laatu on uskomattoman hyvä. Ja vaikka on näin kuivaa, marja on vähintään normaalikokoista tai hieman isompaa, Linna sanoo.

Suomalaiset hurahtivat ylijäämäomeniin – tämä lajike ei sovellu siiderin valmistukseen

Kaikkein hämmästyttävintä on ehkä se, että viljelymaita ei ole edes kasteltu. Alkujaan Kanadasta tuleva, karuihin aroihin tottunut kasvi on saanut tarvitsemansa luonnosta.

– Näillä kasveilla on voimakas juuristo. Se on tottunut elämään preerialla kuivuudessa ja näin se on menestynyt täällä. Jos olisin kastellut näitä, marja olisi nyt halki ja pelto täynnä hilloa, Linna kertoo.

Entisellä mansikanviljelijällä on tällä haavaa 20 vuoden kokemus saskatoonin kasvatuksesta. Kanadasta peräisin oleva marja tuotiin Suomeen vuonna 1995, mutta sitä ei edelleenkään kasvateta meillä laajalti.

Intiaanien supermarjaa saavutaan poimimaan kymmenienkin kilometrien päästä – "On muutamia kalliita harrastuksia: on golf ja sitten on saskatoonin viljely"

Linna viljelee kasvia mielellään, sillä se on monella tapaa helpompi kasvatti kuin vaikkapa mansikka.

– Mansikka on työläs ja raskas, ja kun ikää tulee, en olisi jaksanut, hän tunnustaa.

– Mansikoiden kypsyessä poimiminen on tuntipeliä, saskatoonin poiminnassa kyse on päivistä.

Eikä torjunta-aineisiin ole tarvinnut turvautua vuosikausiin.

– Tähän maahan ei ole ensimmäisten istutusten jälkeen käytetty minkäänlaisia torjunta-aineita, Linna sanoo.

Kasvilla ei hänen mukaansa ole vielä Suomessa muita vihollisia eläinmaailmassa kuin räkättirastaat.

– Nyt on niin kuuma, että linnut ovat metsässä todennäköisesti mustikassa, Linna toteaa.

Sen sijaan peuroja Linnan tilalle vievällä metsätiellä voi liikkua, ja niitä kannattaa itsepoimijoiden autoillessaan varoa.

Saskatoon on oikein hoidettuna pitkäikäinen ja voi antaa satoa vuosikymmeniä.

– Kaikki suomalaiset marjat ovat erittäin terveellisiä, mutta saskatoon kuuluu kärkiporukkaan. Se on voimakkaasti antioksidanttinen, kommentoi Linna marjan terveellisyyttä.

Maultaan sitä on arvioitu esimerkiksi kirsikan, luumun ja mustikan makuiseksi.

Valtaosa Linnan tilan kasveista on Northline-lajiketta, joka on Linnan mukaan Kanadassa nykyisin suosituin lajike. Hän itse pitää lajiketta muita viljelemiään parempana.

Kutsilan kylässä sijaitsevien noin kymmenen tuhannen pensaan kimpussa ahertaa Linnan, hänen vaimonsa Eeva-Kaisan ja tytär Millan lisäksi kymmenkunta palkattua poimijaa.

Heistä valtaosa on yksin alaikäisinä Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita, jotka sittemmin ovat saaneet oleskeluluvan. Heidät kuljetetaan aamulla yhteiskyydillä asuinpaikastaan pellolle ja iltapäivällä takaisin.

– Kokemukseni heistä usean vuoden ajalta on, että he ovat mainiota porukkaa. He haluavat tehdä työtä ja ansaita rahaa, Linna sanoo.

Hän päätyi ottamaan maahanmuuttajia töihin, kun Punaisen Ristin edustaja otti häneen yhteyttä muutama vuosi sitten ja tiedusteli työpaikkaa nuorille.

– Alkuun harkitsin jonkin aikaa, mutta otin heitä silti viisi. Muutaman päivän kuluttua soitin ja pyysin lähettämään kaikki, ketä heillä on, ja heitä tuli muistaakseni yhdeksän.

Siitä lähtien osa poimijoista on ollut turvapaikanhakijataustaisia, vaikka pellolla on myös suomalaisia nuoria kesätyöläisiä.

Linna vakuuttaa kohtelevansa kaikkia työntekijöitä reilusti ja yhdenmukaisesti.

– Opetamme kaikille alusta lähtien, miten suomalainen työelämä toimii. Maksamme tasan tarkkaan sopimuksen mukaista palkkaa ja teemme työsopimuksen, mistä nuoret näkevät oikeutensa ja työehtonsa, hän kertoo.

Tilalla käy myös sesonkiaikana itsepoimijoita ja marjan mukaanostajia.

Paras itsepoimintakausi ajoittui kuluneeseen viikkoon, ja perjantaiaamunakin paikalla on muutama poimija. Kausi jatkuu ensi viikolle.

Saskatoon-viljelijästä kertoi ensin Länsi-Uusimaa-lehti.

Kausimarja: Saskatoon kukoistaa ilman kastelua – Linnan marjatila työllistää myös turvapaikkaa hakeneita nuoria: " Opetamme kaikille alusta lähtien, miten suomalainen työelämä toimii"

Intiaanien supermarjaa saavutaan poimimaan kymmenienkin kilometrien päästä – "On muutamia kalliita harrastuksia: on golf ja sitten on saskatoonin viljely"

Marjatila lopetti mansikanviljelyn 30 vuoden jälkeen – keskittyy nyt suomalaisille tuntemattomaan supermarjaan

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut