Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valtakunnan politiikan jättävä Matti Vanhanen: "Tulevaisuuden suunnitelmiini ei kuulu ainakaan matkailu maailmalla"

Haastattelu: Mitä Matti Vanhanen nyt aikoo?

Keskustan kansanedustaja Matti Vanhasella on pitkästä aikaa meneillään ihan oikea kesäloma. Edelliskesä kului talonrakennuspuuhissa ja poliittisissa töissä, sitä edellinen kesä kahdesta isosta leikkauksesta toipumisessa. Tänä kesänä hänellä on vihdoin vapaus tehdä mitä haluaa.

– Luen kirjoja ja vietämme aikaa puolisoni mökillä Eurajoella, Vanhanen kertoo kesäsuunnitelmistaan.

Pian hänellä on edessään runsaasti lisää vapaa-aikaa. Vanhanen ilmoitti vuosi sitten jättävänsä valtakunnan politiikan kuluvan vaalikauden jälkeen.

– Olen nyt 65-vuotias ja seuraavissa vaaleissa olisin 67. Haluan vielä viettää terveitä eläkevuosia, jos terveyttä vain suodaan.

Mitä lähes ikänsä politiikassa toiminut ex-pääministeri aikoo sitten jatkossa tehdä?

– En tiedä.

Harrastuksille jää ainakin enemmän aikaa.

Matti Vanhanen

– Harrastuksille jää ainakin enemmän aikaa. Jatkossa varmasti enemmän arkiliikun ja käyn taidenäyttelyissä ja teattereissa.

Mutta yksi asia ei kuulu tulevaisuuden suunnitelmiin: Matkailu maailmalla.

– Terveisiä vain ilmastotekoja vaativille Elokapinan porukoille, että itse tein edellisen etelän lomamatkani vuonna 2004. Töiden vuoksi olen kyllä joutunut lentämään, mutta niin sanotuilla aurinkolomilla en ole ilmastosyistä enää käynyt. Enkä käy. Jatkossa teen korkeintaan kulttuurimatkoja lähikohteisiin kuten Pietariin tai Tukholmaan.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun Vanhanen aikoo poliittisen uran jälkeenkin osallistua. Parhaillaan hänellä on mielen päällä muun muassa sote-uudistus ja sen vaikutukset alueiden kehittymiseen.

– Soten kohdalla pitää muistaa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voi katsoa vain kustannustehokkuuden näkökulmasta. Pitää huomioida myös alueiden kehitys ja elinvoima. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vaikuttavat merkittävästi alueiden vetovoimaan.

Vanhasen oma asuinkunta Nurmijärvi kuuluu Keski-Uudenmaan sote-alueeseen, johon kuuluvat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Mäntsälä, Tuusula, Järvenpää ja Pornainen.

– Tällä alueella ei ole yhtä suurta keskusta, vaan alue koostuu kymmenestä taajamasta, joita itse kutsun ”puutarhakaupungeiksi”. Niiden elinvoimalle ja houkuttelevuudelle on olennaista, että kaikissa on jatkossakin omat terveyskeskukset.

Pääministerinä ollessaan Matti Vanhanen loi käsitteen Nurmijärvi-ilmiö. Hänen esittämässään mallissa ihmiset asuisivat pienissä puutarhataajamissa, joissa palvelut ja työpaikat olisivat lähellä kotia. Mallia myös kritisoitiin epäympäristöystävälliseksi ja autoiluun kannustavaksi. Korona-aika on kuitenkin nostanut Nurmijärvi-ilmiön uudelleen keskusteluun.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuoreessa ennusteessa arvioidaan, että tulevaisuudessakin isot kaupungit vetävät edelleen tulijoita, mutta samalla voittajia ovat Vanhasen puhumien puutarhakaupunkien kaltaiset taajamat.

Vanhanen itse uskoo edelleen Nurmijärvi-ilmiöön ja siihen, että koronan ja etätyön lisääntymisen myötä suomalaiset arvostavat yhä enemmän väljyyttä ja ”tervettä sosiaalista etäisyyttä”.

Vanhanen on koko uransa ajan kritisoinut Suomen liian vahvaa pyrkimystä urbaanisuuteen.

– Näen, että siinä on kyse myös ideologiasta, pyrkimyksestä tavoitella Suomeen jotakin, mitä emme oikeasti ole. Nurmijärvellä on slogan ”ylpeästi lande”. Se osoittaa, että olemme sinut asian kanssa. Sama ajatustapa pitäisi saada koko Suomeen. Valtaosa Suomen kaupungeista on lopulta aika idyllisiä. Ei pitäisi tavoitella sitä, mitä ei oikeasti olla.

Vanhanen sanoo, että etätyö on ollut ”ylivoimaisesti myönteisin asia”, mitä alueiden kehitykselle on tapahtunut. Etätyöllä hän näkee myös monia muita positiivisia vaikutuksia: Se on lisännyt perheiden yhteistä aikaa ja vapautta valita asuinpaikka.

– Etätyö voi olla jopa suurin yksittäinen liikenteen päästöihin vaikuttava asia.

Etätyön lisääntymisellä on myös kielteisiä vaikutuksia. Kun toimistoissa vietetty aika vähenee, vähenee myös tarve esimerkiksi kantakaupungin lounaspalveluille.

– Palveluiden tarve ei kuitenkaan häviä, vaan se siirtyy kaupunginosiin, kehyskuntiin ja mökkialueille.