Joku kantoi kiviä pois Trumpettikoskesta – uskomaton vaikutus Mätäjokeen: "Moni ei edes tajua"

Leikkipuisto Trumpetin kohdalla virtaavassa Mätäjoen Trumpettikoskessa on tehty nyt jotain sellaista, mitä siellä ei näin isosti ole aikaisemmin tehty.

Noin puolitoista kuutiota koskessa olleita kiviä on nosteltu tuntemattomasta syystä sen reunoille. Tämä seurauksena vesialue on leventynyt ja virtaavalle vedelle on muodostunut monta uomaa.

– En muista, että tässä mittakaavassa tällaista olisi tehty aikaisemmin. Jotain kiviä tiedän että on aiemmin siirrelty, mutta ei näin paljon, sanoo Kaarelanjoki-hankkeen yksi aktiiveista Mikael Manninen.

Mätäjokea kutsutaan myös Kaarelanjoeksi.

Viime viikolla Manninen saapui joelle yhdessä kahden muun puroaktiivin kanssa siirtelemään kivet takaisin koskeen ja varmistamaan, ettei suurempaa vahinkoa pääsisi syntymään.

Aktiivit arvelevat, että kivien siirtelyn takana eivät tällä kertaa ole lapset, vaan ehkä aikuiset.

– Siirrettyt kivet olivat sen verran isoja ja uomien avaaminen vaikuttaa päämäärätietoiselta sekä järjestelmälliseltä. Mutta varmahan ei voi olla.

Vaikka teon takana olisi tietämättömyys tai ajatus kosken kaunistamisesta, olisi tahattomankin toiminnan vaikutuksista hyvä kertoa ja antaa tietoa.

– Joku on nähnyt nyt kovasti vaivaa. Moni ei edes tajua, että tässä on tapahtunut radikaali muutos, toteaa Pekka Lindblad, joka vetää Helsingin perhokalastajien Mätäjokiprojektia ja on myös vuosia ollut vetämässä talkoita Mätäjoen Talin alueella Pitäjänmäessä.

Ohikulkijasta kosken reunamille padottujen kivien vaikutus sen toimintaan saattaa tuntua vähäpätöiseltä, jopa merkityksettömältä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole.

– Kivien siirtelyllä on monenlaisia vaikutuksia. Kosken pinta-ala on nyt kasvanut niin isoksi, että se voi jopa kuivua ja kuivattaa samalla yläpuolisen altaan. Pahimmillaan se voi kuivuessaan alkaa haisemaan, jos tällaista tehdään, Manninen sanoo.

Yksi ongelma on myös se, että kun isoja kiviä nostettiin joesta pois, osa pienistä kivistä huuhtoutui alaspäin.

– Tämä on erityisen haitallista taimenelle, särkikaloille ja mahdollisesti myös hauelle. Kivien mukana huuhtoutuvat lisäksi koskikorentojen ja vesiperhosten toukat, Manninen jatkaa.

Vaarana on myös, että vesi virtaa koskessa sopivalla nopeudella eikä osa kalalajeista pääse uimaan jokea ylös. Myös koskessa viihtyvä taimen tarvitsee virtaavaa vettä ja pieniä kiviä kutupaikakseen. Se laskee mätimunansa soraikkoon. Kivien huuhtoutuessa alaspäin taimenet eivät pääse kutemaan ja ne voivat kokonaan jopa kadota Mätäjoesta, jos kutupaikoista ei pidetä huolta.

Kalojen lisäksi viime vuonna rakennetulla koskella ja sen kivillä on isompi vaikutus myös koko jokeen.

– Vedenpinta ei saa laskea. Kosken yksi merkitys on pitää yläpuolinen allas vesitettynä. Altaalla on omat uhanalaiset lajinsa, Manninen sanoo.

Altaan seisovassa vedessä viihtyvät lintulajit, kuten nokikana ja liejukana sekä useita vesiperhoslajeja.

– Ja se on monien muuttavien vesi- ja kahlaajalintujen leväyhdyspaikka, Manninen listaa.

Asiasta kertoi aiemmin Yle.

Kalat pääsevät pian kulkemaan vapaammin Mätäjoessa – 1980-luvun pato puretaan ja tilalle tehdään koski