Siirtolapuutarhan mökeistä on nyt hurja kysyntä Helsingissä – "En helpolla luopuisi", sanoo kolme vuotta sitten omansa ostanut Harri Virtanen
2
Vallilan Siirtolapuutarhayhdistyksen varapuheenjohtaja Harri Virtanen sanoo puutarhaa itselleen rauhan paikaksi, missä muun maailman murheet unohtuvat. Kesän kukkaloisto on nyt kauneimmillaan. Mika Hamari
Katso isompi kuvaAnnukka Koskelainen vaalii palstallaan koristekasveja. Aikaa riittää myös nauttia lämmöstä ystävien ja lemmikin kanssa. Mika Hamari
Siirtolapuutarha: Kesän kukkaloisto on nyt kauneimmillaan.
Mökeillä on nyt kaikissa Helsingin siirtolapuutarhoissa suuri kysyntä, sanoo Vallilan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n varapuheenjohtaja Harri Virtanen.
Virtanen kertoo, että Vallilan ilmoitustaulut täyttyvät ostotarjouksista.
– Kysyjiä on paljon, mutta kyllä mökit myös vaihtavat omistajaa. Sanoisin, että vuodessa täällä tulee kymmenisen mökkiä myyntiin ja ne menevät nopeasti.
Jo viime vuoden keväällä ennakoitiin, että ulkoilmaharrastukset lisäävät koronaepidemian aikana suosiotaan. Ennuste on toteutunut esimerkiksi puutarhanhoidon osalta.
– Se on ihan valtavassa suosiossa, sen näkee, kun vierailee taimistoilla, Vallilasta mökin kolme vuotta sitten puolisonsa kanssa ostanut Virtanen kertoo.
Puutarhanhoito on suosittua, ja mökeillä on hyvä kysyntä. Moni Vallilan siirtolapuutarhan viljelijöistä viettää palstallaan suuren osan kesästä. Mika Hamari
Se on ihan valtavassa suosiossa.
Tämän kesän helle on vaikuttanut palstan töihin. Virtanen on suorittanut kastelua varhain aamulla ja myöhään illalla, jotta vettä ei menisi hukkaan.
– Sanoisin, että kelien puolesta kylmä ja märkä on varmaan pahempi, koska auringoksi et pysty itse muuttumaan, mutta vettä pystyt kaatamaan kasveille.
Monien kasvien kukinta on kestänyt tänä kesänä normaalia lyhyemmän aikaa. Hyötykasveista esimerkiksi tilli ja porkkana ovat monilla viljelijöillä kärsineet kuumuudesta.
Keväällä 1932 viljelytoimintansa aloittaneessa Vallilan siirtolapuutarhassa tuotettiin aiemmin ruokaa perheiden tarpeisiin. Nyt esimerkiksi Annukka Koskelainen vaalii omalla palstallaan koristekasveja.
– Kun minulla on tori lähellä, niin ajattelen aina, että ne tarvitsevat jotain ne torikauppiaat, kun tekevät tätä työkseen.
Siirtolapuutarhan kehittämisestä 76-vuotias rouva toteaa tyytyväisenä, että yhdistyksen hallituksen monet nuoret vielä itsekin tutustuvat asioihin, mutta ovat käyneet tarmolla töihin. Esimerkiksi valaistusta on suunniteltu monen vuoden ajan, ja asia näyttää nyt edistyvän.
Viheralueet ovat tärkeitä koko kaupungin kannalta. Vallilan siirtolapuutarhan kävelytiet ovat kaikille avoimia, ja alueen kukkaloisto on nyt kauneimmillaan.
Jokainen palsta heijastaa viljelijänsä sielunmaisemaa. Esimerkiksi Virtasten puutarha rakentuu kuunliljojen, daalioiden, pionien, punahattujen, leimujen ja kärhöjen ympärille.
– Kyllä minulle itselleni tämä puutarha on semmoinen rauhan paikka, missä muun maailman murheet unohtuvat. Tämä on loistavaa vastapainoa abstraktille työlle tietokoneiden ja tietojärjestelmien parissa, Harri Virtanen kertoo.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen kulkevat käsi kädessä, sillä Vallilan siirtolapuutarha muodostaa oman kyläyhteisönsä, jonka yhteisiä tiloja pidetään talkoovoimin yllä. Harri Virtanen toivottaa uudet viljelijät tervetulleiksi, mutta ei ole itse aikeissa laittaa mökkiään myyntiin.
– Tämä on rakas paikka, josta en helpolla luopuisi. Tällä hetkellä vaikeinta Helsingistä pois muuttamisessa olisi se, että pitäisi luopua omasta siirtolapuutarhapalstasta. Asuntojahan saa mistä vaan.