Alitalon omenaviinitilalla Lohjansaaressa on kerätty sadon ensimmäiset omenat. Tositoimiin tilalla ryhdytään noin viikon kuluttua.
– Ensimmäiset kesälajikkeet on kerätty. Perinteisesti ensimmäiset poimitut omenat tehdään mehuksi, kertoo Sanna Maula.
– Aloitimme Pinja-lajikkeella. Aika pieniä omenat ovat kuivuuden vuoksi, mutta omenaa tulee aika kohtuullisesti, Marko Maula toteaa.
– Katsotaan tilanne, kun omenat ovat sisällä. Jos tulee raekuuro, omenat ovat pilalla tai jos sataa paljon vettä, hedelmä saattaa vetää veden sisäänsä liian nopeasti ja halkeaa, Sanna Maula kertoo.
Alitalossa on riittänyt kävijöitä kesän aikana mukavasti. Yhdet vierailijat saapuivat paikalle helikopterilla. Paikalla olleet asiakkaat säntäsivät pellolle kuvaamaan kulkuneuvoa.
– Järjestin syntymäpäiväyllätyksen Ninalle. Lensimme Talsasta tänne, kertoi helsinkiläinen Emil Westeren.
Vieressä hymyili onnellisena yllätyksestä 21 vuotta täyttänyt Nina Ahlström.
– Olimme keväällä yhteydessä Alitaloon ja sovimme laskeutumispaikasta. Tilan pellolle on helppo laskeutua vaikkapa viinin maisteluun. Neuvottelut ovat käynnissä myös Kaljaasin kanssa, myös Tytyrin elämyskaivoksen yritämme saada yhdeksi kohteistamme, kertoi lentäjä Ron Bergman Rotorwaysta.
Maulojen omistamalla tilalla kasvaa peräti 50 eri omenalajiketta. Pääsadon antavat Lobo, Valkea kuulas, Samo, Atlas, Jaspi ja Melba. Kesälajikkeet ovat kärsineet kuivuudesta. Syys- ja talvilajikkeet kuten Atlas ja Lobo saattavat vielä pullahtaa sateen sattuessa.
– Meillä satoi viime viikolla 40–50 milliä. Se voi vielä auttaa kesälajikkeista Valkea kuulasta, Sanna Maula toivoo.
Maulat kertovat, että omena voi kasvaa viikossa viisikin milliä sadekeleillä.
Marko Maula esitteli viinimyymälän tuotteita Sini ja Pekka Mannoselle. Marja Puisto
Tilalla viljellään omenaa 11,5 hehtaarin alalla, päätuote on syötävä omena. Kakkosluokan omenoista tehdään mehua ja viinejä.
Myymälässä on erilaisia hedelmä- ja marjaviinejä, mehuja, siidereitä ja viidereitä. Viideri on Maulojen patentoima nimi siiderin oloiselle juomalle, jonka pohjana ei ole käytetty omenaa kuten siiderissä vaaditaan. Tila tuottaa vuodessa 15 000 litraa alkoholijuomia.
Viinin ja siiderin teko on monen tekijän summa. Viljelijöiden täytyy tuntea tuotteensa ja niiden ominaisuudet. Kahden yhteensopimattoman hedelmän tulos voi olla suuhun sopimaton kitkerä hedelmäpommi.
– Kaikkien omenoiden aromit eivät vain sovi yhteen. Käyntierässä käytetään aina yhtä lajiketta. Kun juoma on käynyt, se voidaan leikata eli lisätä toisen lajikkeen erää. Esimerkiksi pliisu Valkea kuulas tarvitsee kaverikseen hapokkaamman lajikkeen. Melko varma yhdistelmä on Melba ja Valkea kuulas, Sanna Maula paljastaa.
Tilan viinien väritys tulee marjoista, esimerkiksi tumma viini saa sävynsä mustaviinimarjasta. Vadelma puolestaan tuo hyvän aromin esimerkiksi kuohuviiniin.
Tuholaisten suhteen omenavuosi on ollut Alitalolla melko normaali. Tänä kesänä kiusana ei ole ollut pihlajista helposti omenaan siirtyviä pihlajanmarjakoita, koska pihlajissa on riittänyt marjoja.
– Omenarupea vastaan ruiskutetaan sateen jälkeen, tänä vuonna sitä ei ole tarvinnut paljon tehdä. Tuholaisia on ollut tänä vuonna jopa enemmän, esimerkiksi kirvoja oli alkuvuodesta todella paljon, Marko Maula kertoo.
Viereisellä Ylitalon tilalla Omenatila Krappessa poimitaan parhaillaan Geneva Earlyä.
– Aika aikaisessa omenat ovat, ensimmäiset omenat ovat kypsyneet liian nopeasti. Toivottavasti myöhäisemmät lajikkeet saisivat ylhäältä vettä. Meillä kastellaan, mutta se ei ole sama asia kuin sade. Vanhemmat puut pärjäävät jyhkeämmän juuristonsa avulla, mutta uusimmilla puilla on pienempi juuristo, kertoo kolmannessa sukupolvessa omenia viljelevä Timo Krappe.
Krappe lähettää pyynnön loppukesäksi; sopivasti vettä eikä raekuuroja. Euroopassa rakeita vastaan taistellaan verkoilla, mutta Suomessa näitä ei hintansa vuoksi suosita.
Omenatiloista kertoi elokuun alussa Länsi-Uusimaa-lehti.
2
