Tarja, 67, sai entiseltä esimieheltään yllättävän puhelun – tämän vuoksi eläkeläiset ovat haluttua työvoimaa

Työelämä: Tarja Viitamäki,67, työskentelee 30 tuntia viikossa Messukeskuksen koronarokotuspisteessä. Eläkkeeltä töihin palanneiden määrä erityisesti sote-alalla on viime vuosina ollut kasvussa.

– Työyhteisössä mukana oleminen on ollut minulle tärkeää, sanoo eläkkeellä töitä Messukeskuksen koronarokotuspisteellä osastohoitajana tekevä Tarja Viitamäki. Vieressä sairaanhoitaja Timo Nyberg. Sanna Jompero-Lahokoski

Sanna Jompero-Lahokoski

Helsinkiläinen Tarja Viitamäki, 67, on yksi niistä eläkeläisistä, joka on palannut takaisin työelämään.

Viime helmikuussa entinen esimies soitti ja kysyi, tulisiko Viitamäki ylihoitajaksi eli hoitajien esimieheksi Messukeskuksen koronarokotuspisteeseen. Sitä ennen elokuussa 2019 eläköitynyt Viitamäki oli tehnyt henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta satunnaista keikkatyötä tartunnanjäljityksessä kaupungin epidemiologisessa yksikössä. Puhelu oli mieluinen yllätys.

– Korona-aikana kaikki harrastukset loppuivat ja lapsenlapsetkin asuvat ulkomailla. Minusta oli todella ihanaa, että pääsin töihin.

Tarja Viitamäen tehtävänä on toimia Messukeskuksen koronrokotuspisteellä hoitajien esimiehenä ja katsoa, että kaikki toimii. Sanna Jompero-Lahokoski

Viitamäki tekee töitä 30 tuntia viikossa. Töihin paluusta on pelkästään hyvää sanottavaa. Tuttuun organisaatioon oli helppo tulla.

– Tämä on ollut todella positiivinen kokemus. On ollut kiva huomata, että osaan vielä asioita. Lisäksi minut on otettu täällä erittäin hyvin vastaan. Luulen, että kokemuksestani on ollut myös hyötyä.

On ollut kiva huomata, että osaan vielä asioita.

Viitamäki kehuu työyhteisönsä nuoria kollegoita, jotka hallitsevat tietokonejärjestelmät usein vanhempia kollegoitaan paremmin. Vanhemmilla työntekijöillä on puolestaan enemmän kokemusta ja tai

Työviikko on nelipäiväinen.

– Se on oikein hyvä ratkaisu. Kun ei ole enää pakko tehdä töitä, tekee mieluummin vähän kevyemmin. Nyt voin olla pidennettyjä viikonloppuja mökillä ja ottaa tarvittaessa palkatonta lomaa.

Tällä hetkellä voimassaoleva työsopimus kestää syyskuun loppuun. Sopimuksen jatkossa vuoden loppuun on ollut jo puhetta. Innostuksesta huolimatta mihin tahansa töihin Viitamäki ei enää lähtisi.

– Tämä työ ei ole niin vaativaa. Entisiin tehtäviini en enää haluaisi.

Ennen eläköitymistä Viitamäki työskenteli 42 vuotta kaupungin eri terveydenhoitoyksiköissä ja jäi elokuussa 2019 eläkkeelle idän alueen terveysasemien neuvola- ja perhetyönyksikön ylihoitajan tehtävistä.

Työ on Tarja Viitamäen mukaan ollut mukavaa. Viitamäki suostuu sitoutumaan työelämään enää korkeintaan vuoden pätkäksi kerrallaan. Sanna Jompero-Lahokoski

Eläkkeeltä töihin palanneiden määrä erityisesti sote-alalla on viime vuosina ollut kasvussa. Siitä kertovat Seuren tilastot.

– Viime vuonna meillä aloitti 49 yli 65-vuotiasta. Nouseva trendikäyrä on ollut nähtävillä. Yli 65-vuotiaiden työllistäminen on ollut nousussa, toteaa markkinointi- ja viestintäjohtaja Ilari Viippola.

Vuonna 2019 vastaava luku oli jopa 149. Vuonna 2018 se oli 68 ja tänä vuonna 35. Sijaisia tarvitaan nyt ainoastaan soteen.

– Käytännössä asiakkaamme eivät ole tilanneet meiltä sijaisia maalis–lokakuun välillä lainkaan muualle kuin sote-alalle, Viippola sanoo.

Viime vuonna Seuressa työskenteli 870 yli 65-vuotiasta. Muun muassa kaupungin ostaa Seurasta sijaisia eri yksiköihinsä.

Yli 65-vuotiaat vuokratyöläiset ovat Viippolan mukaan haluttua työvoimaa.

– He ovat ammattilaisia ja tekevät usein työtä, josta ovat jääneet eläkkeelle. Lisäksi he ovat kysyttyä työvoimaa, koska ovat usein joustavia työaikojen suhteen ja voivat tehdä epätyypillisiäkin keikkoja. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.  

Eläkeläisten motiiviksi työtekoon on Seuren haastatteluiden perusteella noussut kaksi asiaa: lisäansiot ja halu ylläpitää omaa ammattitaitoa.

Tarja Viitamäki sanoo, ettei ole Messukeskuksen pisteellä ainoa eläkkeeltä töihin palannut, mutta ainoa esimiestehtävissä oleva.

– Täällä on muutama muukin, mutta he ovat hoitajia.

Verotus on asia, johon eläkeläisen kannattaa Viitamäen mukaan perehtyä.

– Moni luulee, että veroja maksetaan enemmän. Se riippuu tietenkin kuinka paljon töitä tekee. Veroprosenttini on 30. Sitä se oli työelämässäkin.

Viitamäki kokee, että työstä maksettava rahallinen korvaus eläkkeen päälle on merkittävä.

– Korvaus on lähes yhtä paljon kuin käteen jäävä eläke.

Rahallisen korvauksen lisäksi merkittävää on myös se, että eläkettä voi kerryttää 68-vuotiaaksi asti.

Pitkä työura ei kuitenkaan enää ole suunnitteilla.

– Ikä on tuonut hitautta. Toisaalta työelämä on nopeutunut ja muuttunut vaativammaksi. Työelämää tulee ajateltua korkeintaan puolen vuoden–vuoden päähän.

Työtä tekevän eläkeläisen verotus on ankaraa

Kysely: Kolmasosa eläkeläisistä tekee töitä – eniten sote-alalla

Helsingin Yrittäjät ja Eläkeliitto tekivät viime vuonna kyselyn työskentelemisestä eläkkeellä.

Kyselyssä kävi ilmi, että sijaisuuksia tai keikkatöitä ilmoitti tekevänsä yli 31 prosenttia vastanneista ja kokopäivätyötä 11 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä yksityisessä yrityksessä ja kolmannes (31 %) julkisen sektorin palveluksessa.

14 prosenttia vastanneista ilmoitti työskentelevänsä yrittäjänä.

Toimialoittain suurimmat ryhmät olivat järjestyksessään sosiaali- ja terveysala, rakennus- ja kaupan- sekä opetus-, hallinnointi- ja asiantuntija-alat.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut