Tipattomuus: Katri ja Laura lopettivat juomisen ja saivat aikaan ihmisiä ravistelevan ilmiön. Tutkimusten valossa raittius on yleistynyt naisten ja erityisesti ysiluokkalaisten keskuudessa.
Helsinkiläiset Laura Wathén, 29, ja Katri Ylinen, 30, perustivat Darravapaa-Instagram-tilin viime maaliskuussa. Muutamassa kuukaudessa sivustolle on kertynyt jo yli 14 000 seuraajaa.
– Vertaistuelle on tilausta. Olemme selkeästi myös onnistuneet puhumaan kielellä, joka resonoi monella eri tasolla, sanoo Wathén.
Darravapaan seuraajissa on Wathén mukaan nimittäin myös niitä, jotka suhtautuvat ilmiöön kriittisesti tai jopa ärsyyntyvät siitä.
Vuonna 2019 alkoholin käytön lopettanut Ylinen kutsuu itseään eläköityneeksi kärkiryyppääjäksi. Muutama vuosi sitten titteli olisi voinut olla pelkkä kärkiryyppääjä.
– Olin aina se, joka jo keskiviikkona alkoi lähetellä viestejä, että juhlat viikonloppuna ja kaikki juo. Juomattomat ihmiset vain ärsyttivät minua.
Keskiviikkoilta sekä viikonloput kuluivat tavallisesti baareissa ja juhlissa, joihin kuului aina alkoholi.
Alkoholi on ainoa päihde, josta kieltäytymistä joutuu perustelemaan.
Arki kului jatkuvasti pienessä krapulassa.
– En luokitellut itseäni alkoholistiksi. Raitistumistarinat ovat ehkä hevimpiä. Mutta en kuitenkaan koskaan lähtenyt vain yksille tai kaksille. Olin aina se, joka muiden lähdettyä kotiin alkoi soitella, olisi joku vielä liikenteessä.
Wathén kertoo olleensa bilettäjä ja ahkera bileiden järjestäjä, joka lopetti alkoholinkäytön 19-vuotissynttäreillään. Juhlat päättyivät rajuun oksentamiseen.
– Seuraavana päivänä vannoin, etten juo enää, koska alkoholi maistuukin niin pahalta. Ajatustyötä olin tehnyt jo paljon aikaisemmin.
Taustalla oli masennusta, oman sosiaalisuuden lisäämistä alkoholilla, seuraavan päivän kankkunen ja huono fiilis.
– Odotin viikolla aina seuraavaa viikonloppua, että pääsen rentoutumaan ja pitämään hauskaa. Koen oman juomiseni olleen myös itselääkintää ADHD:seen, jonka diagnoosin sain myöhemmin, 28-vuotiaana.
Päätöksen jälkeen olo oli yksinäinen.
– Mietin, että onko mulla enää hauskaa. En kuitenkaan halunnut enää odottaa viikonloppuja, että pääsen juomaan.
Alkuun kaikki eivät ymmärtäneet Wathénin päätöstä. Alkoholittomat ihmiset kuulevat usein kyseenalaistusta juomattomuudestaan. Siksi myös Wathén pelkäsi muiden silmissä olevan tiukkapipo ja ilonpilaaja.
Tässä tilanteessa muutama vuosi sitten kaksikon tiet kohtasivat Instagramissa.
– Aloimme miettiä, että voisimmeko laajentaa ajatusta raitistumisesta ihmisiin, jotka eivät vain käytä alkoholia. Alkoholi on ainoa päihde, josta kieltäytymistä joutuu perustelemaan, sanoo Ylinen yleisistä odotuksista.
Myös Wathén sanoo joutuvansa ajoittain edelleenkin selittämään juomattomuuttaan, vaikka ei ole esimerkiksi raskaana tai liikkeellä autolla.
– Aina pitäisi olla joku syy. Halusimme alkaa ravistella ajatuksia siitä, minkälaisessa alkoholimaailmassa elämme.
Entä mikä raitistumisessa on ollut parasta?
– Suhde itseen on parantunut. Kuuntelen itseäni paremmin. Paitsijäämisen pelko on hävinnyt. Myös ihmissuhteet ovat parantuneet ja syventyneet. Olen nyt paremmin läsnä, toteaa Ylinen.
Myös Wathén liputtaa itsetuntemuksen puolesta.
– Kun lopettaa alkoholin käytön, joutuu opettelemaan olemaan oma itsensä.
Alkoholi muuttaa ihmistä. Wathénin tapauksessa se teki hänestä sosiaalisemman kuin mitä on.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Janne Härkönen sanoo, että Darravapaassa on yhtymäkohtia maailmalla levinneeseen sober curious -ilmiöön, jossa kannustetaan kyseenalaistamaan omia alkoholitottumuksia myös ilman alkoholiongelmaa.
– Tutkijan näkökulmasta tämä menee samoihin ilmiöihin kuin mitä muitakin on liikkeellä. Terveellisiä elämäntapoja haetaan muistakin asioista kuin ruoasta ja liikunnasta.
Tilastojen valossa erityisesti naisilla raittius on yleistynyt. THL:n viimeisimmässä tutkimuksessa (v. 2019) 15 prosenttia naisista kertoi olevansa raitis eli ei ollut juonut alkoholia viimeiseen vuoteen. Vuonna 2016 luku oli 10 prosenttia. Miehillä vastaava prosentti on noussut 10:stä 12:een. Yhdeksäsluokkalaisista 40 prosenttia ei käyttänyt alkoholia. Mukana oli 264 koulua ympäri Suomen.
– Raittius on ollut kovassa kasvussa vain alaikäisten keskuudessa 2000-luvulla. Samaan aikaan työikäisillä on pientä kasvua, erityisesti naisilla. Eläkeikäisillä raittius on pysynyt samalla tasolla.
Suuri osa Wathénin ja Ylisen lähipiiristä käyttää alkoholia, eikä kaveripiiri ainakaan isosti alkoholin lopettamisen jälkeen vaihtunut. Ystäväpiiri jopa kasvoi. Gintonicit, kaljat ja valkoviinit ovat vaihtuneet alkoholittomiin juomiin. Ravintolassa on edelleen kiva tilata vishyn tai mehun sijaan alkoholiton drinkki tai kippistellä vaikkapa alkoholittoman oluen kanssa.
– Silloin on jotenkin enemmän juhlassa mukana. Sen olen tosin huomannut, että saadakseen kutsuja juhliin täytyy olla mukava raitis, Ylinen hymähtää.
Mukava raitis on rento ja hauska.
Darravapaan perustaminen on tuonut molempien elämään paljon uusia tuttavuuksia. Instagram-tilillä keskustelu käy vilkkaana. Yhdessä on jo järjestetty joogaharjoituksia, retki Vallisaareen ja tarkoituksena on järjestää alkoholittomia juhlia.
Tipattomassa elämäntavassa ulkopuolisuuden tunne on asia, joka Wathénia ärsyttää.
– Alkoholi näyttelee monesti juhlissa kolmivaiheista roolia. On alkoholillisten juhlajuomien suunnittelua, itse juhla ja sen jälkeistä jälkipyykkiä. Tähän en samalla tavalla enää osaa päästä mukaan, mutta yritän keskittyä esimerkiksi samaan ruuan kanssa.
Olut kuuluu urheiluun – jopa urheilukauppa alkoi myydä
Edit: Tarkennettu kuvatekstin määritelmää mainstriimauksesta 8.8.2021 klo 21.20