Tuore tutkimus osoittaa metsämyyrien runsauden vaihteluiden sekä borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuden ajallisen yhteyden. Taudinaiheuttajien luonnollisten isäntien runsausvaihteluilla on merkitystä ihmisen infektioriskiä arvioitaessa.
Metsämyyrä on Pohjois-Euroopan yleisin jyrsijä. Se on pääisäntä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle ja borrelioosia aiheuttaville Borrelia-suvun bakteereille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin metsämyyrän runsausvaihteluiden ja borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuden ajallista suhdetta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Tutkimuksessa käytettiin pitkäaikaisaineistoja myyrien populaatiokoon vaihteluista ja ihmisten tartuntatapauksien määristä.
Tutkimuksessa selvisi, että metsämyyrän runsauden vaihtelut heijastuvat borrelioosin ilmaantuvuuteen. Borrelioosin ilmaantuvuus seurasi myyrien runsautta vuoden viiveellä.
Myyräkuumetta puolestaan esiintyy tutkimuksen mukaan runsaasti silloin, kun metsämyyriä on runsaasti. Myyräkuumeen ilmaantuvuus seurasi myyrien runsausvaihteluita parin kuukauden aikaviiveellä.
Suomessa Borrelia-bakteereita levittävät puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (I. persulcatus).
Tutkimuksen ovat tehneet Jyväskylän ja Oulun yliopistot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Luonnonvarakeskus (Luke).
Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -tiedelehdessä 9. elokuuta 2021 .