Löytyykö sinunkin hyllystäsi? – näitä tuttuja sarjakuvia keräilijät nyt himoitsevat

Keräily: Koronakausi toi uuden innostuksen sarjakuviin.

Nyt katse kohti sarjakuvaa! Alppiharjussa sijaitsevan Kulku-Kissan Poika -liikkeen omistaja Juha Aarnisalo suosittelee sarjakuvista kiinnostuneille Cyril Pedrosan kaunista Portugali-albumia tai vaihtoehtoisesti uusinta Corto Maltesea. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Sarjakuvaharrastajilla pyyhkii nyt Suomessa hyvin. Puolitoista vuotta kestänyt koronakausi on saanut monet helsinkiläiset innostumaan sarjakuvien keräilystä.

Heistä yksi on Vallilassa asuva Sami Saarinen, 35, joka on uppoutunut sarjakuvien maailmaan uudelleen.

– Nuorempana lueskelin varsinkin belgialaisia sarjakuvia, esimerkiksi Natashaa, Niilo Pielistä ja Marsupilamia. Viime vuonna tuli mieleen, että niitähän voisin vaikka keräilläkin, Saarinen kertoo.

– Olen hankkinut albumeita helsinkiläisistä divareista ja verkkokaupasta. Minulle on tärkeää, että sarjakuva-albumeiden kunto on moitteeton, mitään resuja en halua kerätä.

Myös lauttasaarelainen Tomi Niemelä, 26, on herätellyt vuoden verran sarjakuvien keräilyä henkiin.

– Parasta antia ovat vanhat kotimaiset sarjakuvat, vaikkapa Pekka Puupää -albumit. Niitä onneksi löytyy divareista vielä aika mukavasti, Niemelä kertoo.

Viivi ja Wagner sekä Kamala luonto ovat hyvin suosittuja.

Niemelä on innostunut myös 1970-luvulla julkaistuista Ruutu- ja Non Stop -lehdistä.

– Hienoja julkaisuja, koska niissähän muun muassa smurffit esiintyivät suomenkielisinä ensimmäistä kertaa, Niemelä muistuttaa.

Alppiharjussa toimivassa Kulku-Katin Poika -sarjakuvaliikkeessä vilkastunut kiinnostus sarjakuviin näkyy nyt selvästi.

Liikkeen pitäjän Juha Aarnisalon mukaan koronakausi on tuonut mukanaan upouuden kiinnostuksen ruutujen maailmaan.

– Uusia asiakkaita on tullut varsinkin lapsiperheistä. Kun suomalaiset ovat korona-aikana istuneet riittävästi tietokonenäyttöjen edessä, nyt kaivataan jotain ihan muita harrastuksia, Aarnisalo arvioi.

– Voidaan kyllä hyvinkin puhua uudesta renessanssista tällä alalla.

Hänen mukaansa nyt alan harrastajia kiinnostavat etenkin ne sarjakuvat, jotka muutoinkin ovat eniten esillä mediassa.

– Viivi ja Wagner sekä Kamala luonto ovat hyvin suosittuja, mutta kyllä joukkoon mahtuu myös marginaalisarjakuvien harrastajia, Aarnisalo arvioi.

Sarjakuvien keräilyssä on omat kiemuransa. Kaikkein harvinaisimmat lehdet eivät olekaan välttämättä myyntihinnaltaan arvokkaimpia.

– Yksi kliseistä on suomenkielisen Aku Ankan näytenumero vuodelta 1951. Sitä pidetään huippuharvinaisena, vaikka lehteä painettiin lähes 40 000 kappaletta.

– Se sijaan Aku Ankan irtonumerot vuodelta 1952 ovat oikeasti paljon harvinaisempia, sillä niiden painosmäärä oli noin 5 000 kappaleen luokkaa.

Myös kirjakauppa Rosebudin toimitusjohtaja Hannu Paloviita luottaa edelleen sarjakuvien vetovoimaan.

– Sarjakuvien painosmäärät eivät kirjoihin verrattuna ole suuria, mutta niillä on tärkeä sijansa. Jos joku kustantaja saa uudesta sarjakuva-albumista myytyä tuhat kappaletta, se on hyvä tulos, Paloviita summaa.

– Itse myyn paljon mieluummin tuhannesta nimikkeestä kustakin yhden kappaleen kuin yhdestä nimikkeestä tuhat kappaletta. Kyllä tarjonnan monipuolisuus on sarjakuva-alan kauppiaille tärkeää.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut