Turvallisuus: Asukas toivoo selkeämpiä ohjeita, miten toimia palohälytyksessä. Pelastuslaitoksen tekemä huomio sai pohjoishaagalaisen taloyhtiön päivittämään turvallisuussuunnitelmaansa.
”Talossa jokaisen asukkaan tulisi tietää, missä palovaroitinten keskus on”, palomiesten esimies ohjeisti pohjoishaagalaisen kerrostalon asukkaita keskellä yötä, kun käytävillä kaikuva kimeä ääni varoitti puoliunessa ollutta taloa vaarasta.
Elokuinen hälytys alkoi keskiyöllä. Käytävillä ei ollut merkkejä savusta eikä missään tuntunut kuumuutta. Kun asukas soitti huoltoyhtiön päivystykseen, sieltä ohjeistettiin soittamaan palokunta paikalle.
Pelastuslaitoksen yksikkö saapui paloautolla kiitettävän nopeasti. Kierros talossa vahvisti hälytyksen vääräksi. Kun palomiesten esimies kysyi, missä palovaroitinten keskus on, kukaan asukkaista ei tiennyt. Noin tunnin etsinnän jälkeen hälytysääni vaiennettiin irrottamalla sulake, sillä keskusta ei ole, vaan varoittimet on kytketty sarjaan.
– Näitä palovaroitinjärjestelmiä ja kaikkia teknisiä ratkaisuja on niin paljon erilaisia. Kun pelastusyksikkö tulee paikalle kohteeseen, se ei voi millään tietää, minkälainen tekninen toteutus juuri tässä talossa on. Se aiheuttaa aika paljon harmia, Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Anssi Laaksonen kertoo.
Kun yöllä varoittimet hälyttivät edelleen vaarasta, talossa asuva nainen kertoi erilaisista toimintaohjeista. Hän oli kuullut, että rappuun ei saa mennä, mutta työpaikoilla oli ohjeistettu, että pitää poistua rakennuksesta ja mennä kokoontumispaikalle. Tämän ristiriidan takia hänen oli nyt vaikea päättää, miten toimia. Käytävälle hän tuli kuullessaan sieltä toisten asukkaiden ääniä.
– Se on varmaa, että on vaikka mitkä ohjeet, kun ihminen on paniikissa, hän vaistonvaraisesti rupeaa toimimaan ja pakenee paikalta, asukas sanoo.
Kun ihminen on paniikissa, hän vaistonvaraisesti rupeaa toimimaan ja pakenee paikalta.
Hätäkeskus on Laaksosen mukaan aina oikea paikka soittaa, kun tulipalon syttymisestä on yhtään epäilyjä. Joissakin taloissa on myös hätäkeskukselle automaattisesti ilmoituksen tekeviä laitteistoja. Rakennuksen omistajan tulee tiedottaa niistä kaikille rakennuksen käyttäjille.
Oma asuinhuoneisto on hälytyksen käytävältä kuuluessa Laaksosen mukaan turvallinen paikka, jos talo on rakennettu ja pidetty kunnossa määräysten mukaan.
– Olen itse tykännyt ohjeistaa kerrostaloasukkaita siten, että tulipalotilanteessa on lähtökohtaisesti turvallista jäädä omaan huoneistoon, mutta jos pääsee poistumaan turvallisesti, mikään ei estä sitä poistumista.
Pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Asunto-osakeyhtiöissä vastuu tästä on taloyhtiön hallituksella, mutta sisäisesti voidaan sopia esimerkiksi suojelujohtajan käyttämisestä.
Pelastusyksiköllä ei ole tehtävässä aikaa haaskattavaksi, sillä aina samaan aikaan jossain toisaalla voidaan tarvita kipeästi apua. Monessa taloyhtiössä olisi aika herätä puoliunesta.
– Ei nyt voi ihan suoranaisesti yleistää, että asioita laiminlyödään, mutta turvallisuus- ja pelastusasiat eivät ole ainakaan aktiivisimmassa fokuksessa heidän toiminnassaan, Laaksonen kertoo.
Pohjoishaagalaisen taloyhtiön hallitus päivittää nyt kerrostalon pelastussuunnitelmaa. Anssi Laaksonen pitää asukkaille tiedottamisessa sähköistä pelastussuunnitelmaa tai kaikkiin huoneistoihin jaettavaa kansiota hyvänä ratkaisuna. Näin jokainen asukas tietää välittömästi, kun pelastusyksikkö saapuu paikalle, mistä tarvittava tieto löytyy.
Muutama päivä ensimmäisen palohälytyksen jälkeen pohjoishaagalaisessa kerrostalossa tuli toinen väärä hälytys. Pelastuslaitoksen yksikkö kävi jälleen paikalla varmistamassa tilanteen.
