– Moni työntekijä suhtautuu tilanteeseen jo ehkä tappiomentaliteetillä. On syntynyt vaikutelma, että tätä yritetään viedä väkisin läpi, kommentoi raitiovaunukuljettaja Robert Vierling HKL:n yhtiöittämissuunnitelmia.
Vierling haluaa tuoda keskusteluun tavallisen työntekijän näkökulmat ja huolet. Hän on mukana ryhmässä, joka perusti Instagramiin yhtiöittämistä vastustavan paatepysakkiratikka_metro -kanavan, joka on herättänyt huomiota muun muassa kantaaottavilla meemikuvillaan.
– Vuonna 2019 alkaneet suunnitelmat ovat saaneet liian vähän huomiota siihen nähden, miten suurta ja vaikuttavaa päätöstä ollaan tekemässä. Yhtiöittäminen on jäänyt pandemian lisäksi muun muassa sote-uudistuksen jalkoihin.
Tietoiskuja jaetaan myös Facebookissa ja Twitterissä.
– Instagramissa saamme nuorten ihmisten huomion. Twitterissä on kuitenkin mahdollisuus päästä keskusteluun päättäjien kanssa ja saada korkean profiilin julkisuutta.
– Suurin huolemme on yleinen epävarmuus. Mihin tämä epäselvä tilanne johtaa?
Instagramissa saamme nuorten ihmisten huomion.
Vierling pitää kaupunkia hyvänä työnantajana, vaikka kuljettajan peruspalkka ennen lisiä jää bruttona reiluun 2200 euroon.
– Ihmisiä harmittaa ja huolettaa, että työsuhde kaupunkiin loppuisi. Se on nähty vakauttavana tekijänä. Palkka ei ole ehkä niin muhkea, mutta työhön liittyy pieniä etuja. Esimerkkinä henkilöstökassa, jonka kautta voi saada asuntolainaa. Se on pienelle tai keskituloiselle ainoa tapa päästä kiinni omakotitaloasumiseen.
Raitiovaununkuljettaja uskoo, että nykyisten työntekijöiden kohdalla työehdot pysyvät hyvinä, vaikka työnantaja vaihtuisi.
– Uusilla työntekijöillä ehdot esimerkiksi lomien suhteen olisivat huonommat. Kuinka saadaan houkuteltua riittävästi uusia työntekijöitä, kun pääkaupunkiseudun rataverkko kasvaa kaksin tai kolminkertaiseksi.
– Päätös koskee kolmea prosenttia kaupungin työntekijöistä, ja reilun miljardin euron verran kaupungin omistusta.
Yhtiöittämisen isoimmat ristiriidat liittyvät Vierlingin mukaan kuntapoliitikkojen ja HKL:n johdon erilaisiin tavoitteisiin. Vierling sanoo olevansa enemmän HKL:n johdon kannalla.
– HKL tulisi säilyttää yhtenä isona kokonaisuutena. Iso henkilöstö tuo etuja esimerkiksi liikennöinnin poikkeustilanteisiin, kuten työntekijöiden sairastumisiin. Jos raideliikennettä hoitaa useampi pieni firma, jokaisella pitää olla varareservi erikseen. Maalaisjärjellä ajateltuna tällainen tulee kalliimmaksi.
Pohjaesityksen mukaan uusi yhtiö voisi toimia jo ensi vuoden alussa. Vierlingin mielestä yhtiöittämissuunnitelmaa viedään eteen päin liian kovalla kiireellä. Hänen mukaansa laskelmia on tehty liian vähän.
– On olemassa riski, ettei yksityiskohtia ennätetä hoitaa kunnolla. Sopimukseen voi jäädä kämmejä. Tämä on peruuttamaton prosessi. Kun se on kerran tehty, niin on epätodennäköistä että palattaisiin entiseen.
Tähänastisessa valmistelussa ja selvityksissä on keskitytty Vierlingin mukaan pelkästään osakeyhtiö-yhtiömuotoon.
– Erilaisia ylikunnallisia julkisoikeudellisia yhtiömuotoja, kuten kuntayhtymää, ei olla tutkittu ja vertailtu osakeyhtiömalliin lainkaan. Ne on rajattu pois vuosia sitten silloisen kuntien välisen poliittisen tilanteen takia. Sen takia nyt ei ole olemassa mitään tietoa ja laskelmia siitä, voisiko tällainen malli olla varteenotettava vaihtoehto, tai ehkä jopa ratkaisu näihin seudullisuuteen liittyviin ongelmiin. Tämä vaihtoehto tulisi tutkia ennakkoluulottomasti, Robert Vierling sanoo.
2
