Tässä kulkee Helsingin "hakaristiraja" – professori huomasi, miten ongelmallista symbolia yritetään nyt piilottaa

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvasi hakaristin Kiholinnan edessä osoitteessa Pohjoisranta 20. Kruununhakaan vuonna 1928 valmistunut Kiholinna oli aikanaan Helsingin toiseksi suurin asuinkerrostalo. Teivo Teivainen
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Helsingin Uutiset kertoi eilen Tapanilan alikulkusiltaan 1990-luvulla valetuista hakaristeistä, joiden merkitys on askarruttanut asukkaita jälleen tänä kesänä.

Suomen johtaviin hakaristiasiantuntijoihin kuuluva Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitää Tapanilan siltakoristeita harvinaisina.

Helsingissä koristekäytössä olleet hakaristit ovat perinteisesti olleet Pitkänsillan eteläpuolella, jossa toimi 1900-luvun alussa monia valkoisen Suomen organisaatioita.

– Hakaristejä löytyy lukuisista julkisista rakennuksista, rappukäytävistä ja porttikongeista, Teivainen sanoo.

Suomessa varhaisia hakaristejä on tavattu rauta-ajan esineissä, keskiaikaisissa kirkoissa ja karjalaisissa asusteissa. Hakaristit alkoivat yleistyä Euroopassa 1870-luvun jälkeen, jolloin nykyisen Turkin alueella olevasta Troijan muinaiskaupungista löydettiin paljon hakaristejä.

– Suomessa ensimmäinen moderni hakaristi oli Akseli Gallen-Kallelan varhaisen Aino-triptyykin kehyksissä vuonna 1889. Siinä oli molempiin suuntiin pyöriviä hakaristejä, Teivo Teivainen sanoo.

Teivainen kertoo, että Suomessa pidettiin pitkään hyväksyttynä tarinaa, jossa ruotsalainen kreivi toi hakaristin Suomeen vuonna 1918, ilmavoimat ottivat sen käyttöönsä, ja Hitler keksi symbolin vasta pari vuotta myöhemmin.

– Nyt on tuotu vahvasti esiin se, että jo ennen vuotta 1918 hakaristi oli ollut poliittisena symbolina muun muassa rotunationalistien käytössä. Osasta hakaristin käyttäjistä tuli natseja, mutta ei kaikista. Ruotsalaisesta kreivistä tuli Hitlerin ystävä ja avoin natsi.

Betoniin valettu hakaristi Kotinummentien tunnellissa Tapanilassa. Aapo Siippainen

Suomen ilmavoimat ovat käyttäneet hakaristiä vuodesta 1918 lähtien. Vuonna 2017 ilmavoimien esikunta kuitenkin luopui sen käytöstä omassa joukko-osaston tunnuksessaan. Tästä syntyi väärinkäsitys, että koko ilmavoimat olisivat luopuneet hakarististä.

– Voisi syntyä ongelmia, jos ilmavoimat luopuisivat hakaristin käytöstä. Se voitaisiin tulkita natsiajatuksen myöntämisenä. Esikunta ei kuitenkaan käytä hakaristiä, koska he edustavat ulkomailla. Näin he välttävät toistuvia tilanteita, joissa Suomen käyttämän hakaristin historia joudutaan kerta toisensa jälkeen selittämään.

Teivainen on huomannut, että Lotta Svärd Säätiö ei käytä omaa hakaristitunnustaan esimerkiksi Lotta-perinteen 100-vuotisjuhlan logoissa.

– Se on samaa uudentyyppistä varovaisuutta.

Viime kesänä saksalaiset sotilaat eivät osallistuneet Rovaniemellä järjestettyyn lippujuhlaan, koska esillä oli hakaristi. Saksassa sen pitäminen esillä on kiellettyä.

Suomen tasavallan presidentin lipussa hakaristi on lyhytsakarainen.

– Visuaalinen natsahtavuuden aste on siinä vähäinen.

Teivainen tutkii parhaillaan, miten internetin kuvavirtoja valvova tekoäly suhtautuu hakaristeihin.

– Osaako algoritmi tunnistaa Suomen hakaristit, mutta kieltää toiset?

Miksi betoniset hakaristit koristavat koulun vieressä olevaa siltaa Helsingissä? – tutkijoilta 3 selitystä asukkaita vaivaavaan mysteeriin

PVL:n edustajia syytteessä: Kantoivat hakaristilippua itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa ja levittivät maahanmuuttajavastaista puhetta

Kahdeksan luovutettiin natsi-Saksaan: aloite muistolaattojen saamisesta Helsinkiin etenee

Kuva: Juutalaisperhe revittiin Hakaniemestä Auschwitziin – "Ihmisiä koskettaa tieto, että Helsingin kaduilta vietiin viattomia keskitysleiriin"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut