Muutos: Asumisoikeuskodeissa asuvien asemaa halutaan parantaa.
Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa (aso-asuntoa) ja niissä asuu noin satatuhatta suomalaista. Eduskunta hyväksyi alkukeväästä asumisoikeuslain uudistuksen, jonka tarkoituksena on parantaa aso-asukkaiden asemaa.
Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja Veli Savolainen ei pidä uudistusta asukkaiden kannalta täysin epäonnistuneena, mutta oleellisia valuvikoja siihen jäi.
– Uudistetun lain pykälässä 33 mainitaan, ettei aso-asuntojen vastiketaso saa ylittää markkinavuokratasoa.
Savolaisen mukaan lain alkuperäinen tarkoitus ei pykälässä toteudu. Asumisoikeusasuntojen vastikkeet perustuvat omakustannukseen ja sen lisäksi asukkaat sijoittavat kynnysrahana 15 prosenttia asunnon hinnasta. Asunnon hinnan määrittelyssä käytetään aravatasoa.
– Vastiketta tulisi verrata aravavuokratasoon, ei vapaarahoitteisiin vuokriin. Maksetun kynnysrahan tulee näkyä vastikkeen suuruudessa, eikä sen merkitys saa olla lähes olematon, Savolainen sanoo.
Valtioneuvoston verkkosivuilla kerrotaan ensi vuoden alussa voimaan tulevan uuden lain parantavan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Asukkaiden määrää asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa on kasvatettu vähintään 40 prosenttiin. Tarkoitus on hyvä, mutta Savolainen haluaisi nähdä demokratian lisääntyvän aidosti.
Haluaisin tietää, miten käyttövastike muodostuu.
– On tärkeää, että asukkaat saavat itse valita omat edustajansa yhtiöiden hallituksiin. Jos edustajien valinnassa valta on yhtiöillä, mukaan voidaan kutsua yhtiön kannalta ”mukavia ja sopivia” asukkaita.
Asumisoikeusasuntoyhtiöitä on erilaisia. Savolainen uskoo omakustanteisen vastiketason toteutuvan parhaiten kunnan hallinnoimissa yhtiössä sekä asukkaiden perustamissa yhtiöissä. Asukkaat ovat itse voineet perustaa asumisoikeusyhtiön esimerkiksi ryhmärakentamishankkeessa.
Myyrmäessä asumisoikeusasunnossa asuvat Merja Sahakangas ja Harri Sundström ovat kotiinsa ja erityisesti kodin sijaintiin tyytyväisiä. Heistä aso-järjestelmää ei kannata heittää pois, vaan kehittää.
– Asumisoikeusasuminen on hyvä välimuoto vuokra-asumisen ja omistusasumisen välissä, Sundström lausuu.
Hänen mielestään aso-asuntokanta on ”kuranttia”: asunnot eivät ole kovin vanhoja, monissa kohteissa on hissi ja asunnoissa omat saunat.
Kynnysrahan tulisi Sahakankaan mielestä olla alhaisempi.
– Outoa on se, että uusien aso-asuntojen neliöhinnassa on paljon vaihtelua. Siihen toivoisi yhteneväisyyttä.
Sundström toivoo järjestelmään lisää avoimuutta. Juuri sitä, jota lakiuudistuksella tavoitellaan.
– Haluaisin tietää tarkemmin, miten asumisoikeuskodin vastike muodostuu ja mitä kaikkea siinä maksetaan.
Toiveena on se, että lakiuudistuksesta olisi jaettu asukkaille painettua materiaalia.
– On asukkaita, jotka eivät käytä tietokonetta, ja itsekin luen mielelläni tietoa painetussa muodossa.
Aso-asuntoja haetaan järjestysnumeroilla. Vapaan asunnon saa hakija, jolla on alhaisin järjestysnumero.
Lakiuudistus tuo muutoksia myös asukasvalintaan. Uudistuksen myötä järjestysnumeroita ei enää voi olla yhdellä hakijalla useita ja numero on voimassa vain rajatun ajan. Samaa numeroa voi käyttää asunnon hakemiseen eri puolilla Suomea.
Uutta sääntöä sovelletaan vuoden 2023 syyskuun alusta alkaen.