Harrastus: Rapakon takaa tutussa lajissa korostuu hauskanpito. Kilpailut ovat suunnitteilla.
Kirves on Suomessa tuttu työväline, mutta sen tarkkuusheittoa on harrastettu aika vähän. Nyt nousussa olevan lajin juuret löytyvät Pohjois-Amerikasta.
– Kanadasta tämä on lähtöisin, sieltä löytyy liigaa ja vaikka kuinka paljon näitä paikkoja, Tähtitorninvuoren väestönsuojassa maaliskuussa aloittaneen Helaxen kirveenheittoradan toiminnanjohtaja Anni Kantee kertoo.
Puuvartista veistokirvestä heitetään neljän metrin etäisyydeltä puiseen maalitauluun, jonka keskiympyrästä saa viisi pistettä.
Ennen ensimmäistä heittoa henkilökunta antaa turvallisuusohjeet ja näyttää, miten toimitaan.
– Kun otat kirveen käteen, katso, että ranteeseen ja kirveeseen tulee 90 asteen kulma. Kun viet kirveen taakse, katso, että kyynärpää osoittaa eteenpäin. Kun päästät kirveen kädestä, tee pieni ranneliike, koska ideana on, että kirves pyörähtää kerran ilmassa ympäri ja terä uppoaa kulma edellä tauluun, liikunta-alalle kouluttautunut Kantee neuvoo.
Tulokset parantuvat pienellä viilaamisella.
Elämyksellisyys ja hauskanpito korostuvat toiminnassa. Kantee kertoo, että meteli on välillä tosi kova, kun kirveet kolisevat lattialle ja heittäjät kannustavat toisiaan. Ensimmäisen onnistumisen tuottamaa iloa on aina yhtä mukava seurata vierestä.
Kirveenheitossa ratkaisee voiman sijaan tekniikka, sillä kirveen terä painaa 600–800 grammaa. Helaxen radalla käy yhtä paljon naisia ja miehiä.
– Tämä tuli minulle tutuksi tuossa kesän aikana, kun tulin kaverin polttareiden kautta heittämään tänne ensimmäistä kertaa. Se oli iso menestys, kaikki tykkäsivät tosi paljon, radalla töissä aloittava Suvi Mononen kertoo.
Mononen on treenaamassa heittotekniikkaa, jotta voi antaa asiakkaille vinkkejä. Lajiin tutustumassa olleet Miia ja Anselmi kiittävät saamaansa opastusta.
– Henkilökunta hienosti ohjeistaa, että tuo etäisyys on ihan muutamasta sentistä kiinni. Tulokset parantuvat ihan pienellä viilaamisella.
Anselmi kertoo kieli poskessa olleensa kilpailussa, jossa pistealueet heitetään järjestyksessä läpi.
– Hakattiin molemmissa sarjoissa, että vähän on pettynyt olo.
– Tässä voi olla nyt tällaista aloittelijan tuuria. Mitä sitten tästä eteenpäin, niin katsotaan, Miia naureskeli.
Haasteita harrastava Anselmi kertoi kiinnostuneensa kirveenheitosta aina kilpailemiseen asti, jos siitä tulisi vaikka uusi harrastus.
Suomen kaupungeista ainakin Turussa on jo käynnistetty lajin kilpailutoimintaa. Toiminnanjohtaja Anni Kantee kertoo, että myös Helaxen suunnitelmissa on tuoda elämyspalveluiden rinnalle kilpailuja ja kursseja.
– Tämä laji on saanut hirveän hyvän vastaanoton. Kyllä varmasti siinä kohtaa, kun saadaan liityttyä kansainväliseen liittoon, pystytään alkaa pyörittää liigatoimintaa.