Kova treenimuoto valtasi Itä-Pasilan kadut ja pihat – "Pitää ylittää omat pelkonsa"

Elokuun hämärtyvä ilta Pasilan kirjaston pihalla. Ensikokemus parkourista tuo Hamed Haidairin kasvoille hymyn. Kuuden vuoden ajan lajia harrastanut Mitro Kutvonen, 16, pomppii komeita loikkia ja kertoo kehityksen tuntuvan hyvältä.

– Varsinkin kehitys hypyissä on ollut parasta. Kun aloittaa pienestä ja vähän ylittää rajojaan, niin kyllä se etenee.

Helsingin Parkour Akatemian ja Sirkuskoulun Vallilan toimipisteen aikuisryhmän jäsenet kannustavat toisiaan näkemään kaupunkiympäristön portaineen ja kaiteineen uusin silmin. Edessä kohoava seinämä ei ole este, vaan haaste, ja loikka reunavallilta toiselle auttaa löytämään kehosta uusia mahdollisuuksia. Lapsena tämä liikunnallinen elämäntapa on toteutunut luontaisesti leikin kautta, ja aikuisena voi löytää uudelleen saman kokeilemisen ilon.

Aikuisryhmän treenit alkoivat puolitoista tuntia aiemmin alkuverryttelyllä velodromin ja Messukeskuksen välimaastoon sijoittuvassa, kaikille avoimessa Pasilan parkourpuistossa. Sen jälkeen lähdettiin harjoittamaan parkoursilmää Itä-Pasilan rakennetussa ympäristössä aina kirjastolle asti.

Kun ryhmän ohjaaja Mikael Westerlund esitteli erilaisia ratkaisumalleja etenemisessä, hän pomppi ketterästi valleja ja portaita pitkin, käytti seiniä apuna ja taiteili kaiteilla. Tämän jälkeen ryhmäläiset kokeilivat itse.

– Parkourpuistossa pinta on aina pysyvä ja ne ovat samoja esteitä. Kun menee kaupungille, materiaali muuttuu aina kahden metrin välein, Westerlund neuvoo.

Alkusyksyllä pyritään aina harjoittelemaan ulkona. Talven ajaksi harjoitukset siirtyvät Vallilan Konepajalle, jonne Parkour Akatemia muutti tänä vuonna Pasilasta.

Ryhmän toinen ohjaaja Tuomas Katila uskoo, että monia kiehtoo parkourissa vapaus, sillä vaikka tekniikoita harjoitellaan, ei ole oikeita tai vääriä tapoja tehdä.

– Annetaan mielikuvituksen laukata ja etsitään asioita. Olemme tuoneet kilpailuelementin oman mielen ja kehon sisälle, täällä ei kilpailla toisia vastaan, vaan tämä on itsensä haastamista.

Ryhmässä käyvä Janne Lehtinen kertoi kokemuksistaan, että heti jos lakkaa keskittymästä, käy huonosti.

– Tässä pääsee tekemään oman taitotasonsa ja mielikuvituksensa mukaan aina erilaista. Käytetään koko kroppaa sekä aivoja siihen päälle, joten tämä on niin kokonaisvaltaista kuin liikunta oikeastaan voi olla.

Samassa hengessä Alisa Pasanen sanoi hyväksi sitä, että esteeltä toiselle hyppiessä ei voi ajatella työasioita. Parkourin hän kertoi luonnollisena liikkumisena kehittävän notkeutta, räjähtävyyttä ja tarkkuutta.

– Pitää ehkä jollakin tavalla ylittää itsensä ja omat pelkonsa, mutta toisaalta pitää olla hyvin tietoinen myös omista rajoistaan, ettei vahingossa loukkaa itseään.

Pelkoja ei aina tarvitse Mikael Westerlundin mukaan voittaa, mutta niitä ainakin hallitaan tietämällä, milloin ne ovat rationaalisia ja milloin hidastavat kehitystä.

Kun treenit päättyivät loppuverryttelyyn Pasilan kirjastolla, ohjaajat kannustivat syömään ja nukkumaan hyvin. Harjoittelu kehittää parhaiten, kun muistaa myös levätä.

Marko, 30, löysi tuottoisan 117-neliön asunnon ja osti perään toisenkin: "Tämä on aliarvostettu kaupunginosa" – erikoinen talo herättää ohikulkijoiden huomion

Sairaanhoitajien työtä ylistävä seinämaalaus poistetaan Helsingissä – trendialueelle tulossa lisää ravintoloita ja jopa kaksi panimoa