Kaupunki: Niin luonnonvaraiset eläimet kuin lemmikitkin pitäisi ottaa paremmin huomioon, sillä ihmiset ovat Helsingissä vähemmistö, sanoo Mai Kivelä (vas.).
Helsinkiin tarvitaan eläinten hyvinvointiohjelma, niin kuin kaupungissa on ilmastonmuutosohjelma tai tasa-arvo-ohjelmakin. Näin esittää vasemmistoliiton kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Mai Kivelä, joka kirjoitti aiheesta myös kolumnissaan Helsingin Uutisissa (HU 25.8.).
Kivelä luonnehtii, että ohjelma kattaisi niin luonnonvaraiset eläimet kuin lemmikitkin ja sillä voitaisiin edistää suunnitelmallisesti eläinten hyvinvointia ja oikeuksia. Myös eläinsuojelujärjestöt ovat esittäneet kunnille tällaisen ohjelman luomista.
– Me ihmiset olemme vähemmistö täällä Helsingissä, Kivelä muistutti kolumnissaan.
Hän perustelee, että eläimet eivät kykene itse puolustamaan etujaan, joten ihmisten täytyy huolehtia ”hiljaisesta enemmistöstä”, niin kaloista kuin koirista.
Uhanalaisten eläinten turvaamiselle on toki jo nyt omat prosessinsa, mutta miten esimerkiksi rusakot, joilla ei ole hätäpäivää Helsingissä?
– Ajattelen, että kaikilla eläimillä on itseisarvo ja ne voivat kärsiä tai voida hyvin. Eläimet ovat yksilöitä ja on eettisesti oikein miettiä niiden hyvinvointia, minulle asia ei ole vain ekologinen tai lajien suojeluun liittyvä kysymys, Kivelä kertoo.
Osasta eläimistä on myös haittaa, kuten rotista, joita on ollut Helsingin asuinalueilla runsaastikin. Kivelän mielestä olisi hyvä löytää mahdollisimman kestäviä ja eläinten kannalta eettisiä tapoja vähentää haittoja.
– Tärkeää olisi antaa enemmän arvoa eläimille ja sitten punnita vaihtoehtoja, jottei esimerkiksi eläimen tappaminen olisi se ensisijainen keino.
Entä miten eläinten hyvinvoinnin ajaminen sopii yhteen Helsingin rakentamissuunnitelmien kanssa, kun kaupunki varautuu voimakkaaseen väestönkasvuun?
– Tämä onkin todella hyvä esimerkki siitä, missä eläinten näkökulma pitäisi ottaa huomioon ja pohtia esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten mahdollisuuksia elää kaupungissa.
– Ylipäätään siinä, mitä kaupungissa tehdään, oli se sitten kaupunkisuunnittelua tai kasvatus- ja koulutuksen toimialaa, pitäisi miettiä, miten edistetään eläinten hyvinvointia. Se ei ole sillä tasolla, millä se voisi olla.
Siksi toimenpideohjelmaa Kivelän mukaan tarvitaan. Siihen voisi kuulua vaikkapa luontokasvatus kouluissa sekä yleinen kasvissyönnin edistäminen. Lemmikkien hyvinvointia voitaisiin parantaa ympäri vuorokauden toimivalla eläinsuojeluvalvonnalla.
Kivelä muistuttaa, että valtaosa ihmisistä välittää paljon eläimistä, joten suunnitelma voisi saada kannatusta.
– Onnistunut yhteiselo muiden eläinten kanssa rikastuttaa myös ihmisten elämää.
Hän vertaa asiaa sukupuolten tasa-arvoon, sitäkään ei aikoinaan otettu huomioon, mutta nykyään tasa-arvon sivuuttaminen ei olisi enää millään lailla hyväksyttävää.
