"Olueen kannattaa suhtautua kuin viiniin" – pienpanimo-oluissa riittää valinnanvaraa, mutta suomalaiset kuluttavat yhä ylivoimaisesti eniten vaaleaa lageria

Tapahtuma: Peltolantorilla voi pian laventaa olutmakuaan.

Ruokaan ja juomaan erikoistunut journalisti, tietokirjailija ja olutasiantuntija Anikó Lehtinen kertoo käyttävänsä mielellään ruokajuomana olutta. - Arkiviikolla juon alkoholittomia tai vähäalkoholisia oluita. Arkisto/Else Kyhala

Leena Koivisto

Suomalainen olutkulttuuri voi hyvin. Näin luonnehtii oluenkuluttajia edustavan Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

– Suomessa on enemmän panimoita kuin ikinä itsenäisyyden aikana, meillä on myös laajempi oluiden kirjo kuin koskaan ja ihmiset arvostavat olutta enemmän kuin ennen, hän listaa.

Kulutuksen kuninkaana keikkuu silti tanakasti perinteinen vaalea lager, jonka osuus oluiden myynnistä on yhä yli 80 prosenttia.

– Mutta rinnalle on tullut todella paljon vaihtoehtoja. Valinnanvara on kasvanut myös alkoholittomissa ja vähäalkoholisissa tuotteissa, joiden myynti onkin noussut erittäin paljon aiempaan verrattuna, Lehtinen iloitsee.

– Nykyään myös alkoholittoman oluen makuun panostetaan valmistuksessa enemmän kuin ennen.

Kolmen suurpanimon, Hartwallin, Sinebrychoffin ja Olvin, lisäksi Suomessa toimii toistasataa pienpanimoa olutkenttää rikastamassa.

– Perustamistahti on hivenen rauhoittunut kiivaimmista vuosista 2015–2017, mutta koko ajan niitä putkahtelee lisää ja toki myös poistuukin, Lehtinen kertoo.

Pieneksi määritellään alle 15 miljoonaa litraa vuodessa tuottava panimo.

– Suurin osa pienpanimoista Suomessa on tuotannoltaan 100 000–200 000-litraisia, eli pieniä.

Oluttietämystään ja -makuaan on päässyt avartamaan jo useana vuonna järjestetyllä Suuret oluet – pienet panimot -festivaalilla. Tänä vuonna SOPP tulee ensimmäistä kertaa Vantaalle ja kolmipäiväisessä tapahtumassa Tikkurilan Peltolantorilla voi ensi viikolla maistella olutvaihtoehtoja omin päin tai tasting-tilaisuuksissa, joissa Lehtinen on yksi vetäjistä.

Olutasiantuntija arvioi itse maistaneensa 6 000–7 000 olutta elämänsä aikana. Raaka-aineet eivät aina ole olleet ihan tavallisimmasta päästä.

– Olen maistanut olutta, jossa oli käytetty kultaa ja oma lukunsa on olut, jossa oli mukana savustettua lehmänlantaa, Lehtinen muistaa.

– Ei se kovin hyvää ollut.

Ruokaan ja juomaan erikoistunut journalisti, tietokirjailija ja olutasiantuntija Anikó Lehtinen kertoo käyttävänsä mielellään ruokajuomana olutta. - Arkiviikolla juon alkoholittomia tai vähäalkoholisia oluita, hän kertoo. Olutliitto

Lehtisen mielestä olueen kannattaa suhtautua kuin viiniin. Eri aikoihin ja tilanteisiin sopii omanlaisensa.

– Kun pikku hiljaa ilma viilenee, huomaan itse esimerkiksi alkavani suuntautua täyteläisempiin ja tummempiin oluihin. Ruoan kanssa minua kiehtovat myös erilaiset IPA-oluet.

Valikoimaa on valtavasti.

– Uusimpia ovat hapanoluet, jotka ovat tuoneet ihan uusia ihmisiä koko olutgenreen. Ne ovat äärimmäisen kiinnostavia ja vähän erilaisia.

Tapahtuma

Kilpailu ratkeaa

Suuret Oluet – Pienet Panimot Peltolantorilla Viertolassa to–pe 9.–10.9. klo 15–00 ja la 11.9. klo 12–00.

To 9.9. klo 15 julkistetaan Suomen paras olut -kilpailun tulokset.

Vapaa pääsy klo 18:aan asti, sen jälkeen 12 e.

Tapahtumassa on mukana tusinan verran pienpanimoja, mukana myös ruokamyyjiä.

Tarkemmat tiedot: suuretoluet.fi/vantaa

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut