Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että leikkauksiin liittyvä veritulppariski oli puolitoistakertainen koronavirusinfektiota sairastavilla ja lähes kaksinkertainen infektion jo sairastaneilla muihin leikkauspotilaisiin verrattuna.
Veritulpan saaneilla potilailla 30 päivän kuolleisuus oli viisinkertainen verrattuna leikkauspotilaisiin, jotka eivät saaneet veritulppia.
Laskimotukokset, kuten syvälaskimotukokset ja keuhkoveritulpat, ovat vakavia tiloja, joissa laskimoon muodostuu veritulppa. Laskimotukosten on arvioitu olevan tärkein estettävissä oleva kuoleman syy sairaalaan joutuneilla potilailla.
Tutkimukseen osallistui 128 013 leikkauspotilasta 1 630 eri sairaalasta ja 115 maasta. He olivat osana Birminghamin yliopiston vetämää yli 15 000 kirurgin yhteistä GlobalSurg-COVIDSurg-tutkimusta.
Kun sekoittavat tekijät kuten ikä ja muut sairaudet vakioitiin, oli koronainfektioon seitsemän päivää ennen tai leikkauksen jälkeisessä seurannassa sairastuneiden veritulppariski 50 prosenttia korkeampi.
Yhdestä kuuteen viikkoa ennen leikkausta sairastaneiden riski oli 90 prosenttia korkeampi kuin niiden, jotka eivät sairastaneet koronainfektiota.
Myös yli 6 viikkoa ennen leikkausta sairastaneiden potilaiden veritulppariski oli 70 prosenttia korkeampi kuin ei-sairastaneiden, mutta tämä ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Vakioidussa analyysissa veritulppiin liittyi yli viisinkertainen kuolleisuus 30 päivän seurannassa leikkauksen jälkeen. Kaikista koronavirusinfektion sairastaneista potilaista ilman veritulppaa menehtyi 7,4 prosenttia. Niistä, jotka sairastivat sekä koronavirusinfektion että veritulpan, yli 40 prosenttia menehtyi 30 päivän aikana.
– Leikkaus aiheuttaa jo itsessään riskin tukoksille, koska haavat, makaaminen ja leikkauksen aiheuttama tulehdus lisäävät veren hyytymistä. Myös koronataudilla tiedetään olevan tukoksia lisäävä vaikutus. Tässä tutkimuksessa havaitsimme koronan ja leikkauksen yhdistelmän lisäävän huomattavasti tukosten riskiä ja siten leikkauskuolleisuutta, sanoo tiedotteessa Suomen maajohtaja, professori Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta
Tutkimuksen tietojen keruuhetkellä maailmalla ei ollut vielä riittävästi tietoa tukoksia estävän lääkityksen tärkeydestä koronavirusinfektiota sairastavilla potilailla, eikä verenohennuslääkkeitä koronaan sairastuneilla käytetty kaikkialla systemaattisesti.
Tämän vuoksi tutkijat toteavat, että koronainfektioon liittyvien tukosten estosta kirurgisilla potilailla tarvitaan lisätutkimuksia.
– Tutkimuksen perusteella meidän kannattaisi herkästi harkita tukoksia estävää verenohennuslääkitystä kaikilla koronavirusinfektion sairastaneilla matalan vuotoriskin potilailla leikkauksen jälkeen.
– Korkean tukosriskin leikkausten osalta tavallista isompi annos verenohennuslääkettä voi myös olla perusteltu, etenkin jos korona on aivan hiljattain sairastettu. Tarvitaan kuitenkin tarkempia tutkimuksia siitä, mikä on kirurgisten potilaiden koronavirukseen liittyvien tukosten estohoidossa riittävä lääkitys, sekä siitä, ketkä näistä potilaista hyötyvät verenohennuslääkkeistä eniten, Kauppila jatkaa.