”Talibanit halusivat meidät” – Afganistanista paennut Muhammad, 18, asuu nyt Helsingissä ilman perhettään
2
Mikko Ylisuvanto (vasemmalla) Afganistanista paenneen Muhammadin tukihenkilö. Yhdessä he muun muassa kokkaavat ruokaa ja käyvät kävelyllä. Jari Pietiläinen
Katso isompi kuvaYhdessä matkalla -hankkeen päällikkö Heini Aaltonen kannustaa helsinkiläisiä ryhtymään pakolaisnuorten tukihenkilöiksi. Jari Pietiläinen
Kriisi: Afganistanista paennut Muhammad, 18, tuli Suomeen vuosi sitten.
Helsingissä asuva afganistanilainen Muhammad, 18, rakentaa elämäänsä uudelleen. Hänellä on takanaan yli neljä vuotta pakolaisena ympäri Lähi-itää ja Eurooppaa.
Vuonna 2016 Muhammad joutui pakon edessä lähtemään kotoaan Afganistanin Heratista, kun Taliban-liikkeen joukot saapuivat. Muhammad kertoo, että talibanit halusivat myös nuoria miehiä vahvistuksekseen.
– Talibanit tulivat eräänä päivänä kaupunkiin ja levittivät lehtisiä, joissa he vaativat rahaa tai aseita, sekä nuoria miehiä joukkoihinsa.
– Taliban uhkasi tappaa alueen ihmisiä, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta, sanoo Muhammad nyt.
Muhammad arvioi, että alaikäisillä pojilla Afganistanissa on nyt talibanien vallattua koko maan todella suuri vaara joutua otetuksi Talibanin sissijoukkoihin.
– Silloin pelkäsimme todella paljon ja lopulta päätimme perheeni kanssa, että lähdemme pakoon Iraniin.
Talibanit uhkasivat tappaa, jos vaatimuksiin ei suostuta.
Mohammadin mukaan talibanit katsoivat hänen perhettään karsaasti myös sen vuoksi, että perheenjäsenet ovat vähemmistöryhmään kuuluvia hazaroita sekä uskonnoltaan shiiamuslimeita.
Kotimaastaan Muhammad pakeni perheensä kanssa ensin Iraniin, jossa hän vietti kolme vuotta paperittomana pakolaisena.
Sen jälkeen hän oli puoli vuotta Turkissa, josta meni Kreikan Lesboksen saarella sijaitsevalle Morian pakolaisleirille. Leirillä kului vuosi, kunnes vuosi sitten hän pääsi Suomeen.
Muu perhe on yhä Iranissa, jonne hän pitää yhteyttä puhelimitse. Huoli perheestä on kova.
Nyt Muhammad asuu Helsingissä asumisyksikössä, joka on tarkoitettu maahan yksin tulleille lapsille ja nuorille.
Vastikään 18 vuotta täyttäneenä hänelle etsitään omaa vuokra-asuntoa, jotta itsenäistyminen pääsisi alkuun.
Tukihenkilökseen Muhammad on saanut Mikko Ylisuvannon, 41, joka on tehnyt lastensuojelutyötä ammatikseen 20 vuotta.
Ylisuvanto toimii vapaaehtoisena Yhteiset lapsemme ry:n riveissä.
– Tapasin Muhammadin kanssa viime joulukuussa ja siitä lähtien olemme nähneet säännöllisesti toisiamme. Olemme myös puhelinyhteydessä päivittäin, Ylisuvanto kertoo.
– Vaikka toimin tukihenkilönä, olen samalla Muhammadin ystävä ja saan tästä paljon myös omaan elämääni.
– Afganistanin vaikean tilanteen takia Suomeen yksin alaikäisinä tulleet tarvitsevat nyt erityisen paljon tukea, Ylisuvanto toteaa.
Koska Muhammadin koulunkäynti on pakolaisuuden vuoksi jäänyt vajavaiseksi, hän opiskelee nyt peruskoulututkintoa aikuislukiossa. Nuoren miehen haaveena on ryhtyä toimittajaksi.
Yhteiset lapsemme -yhdistyksen kautta on tukiperheen tai -henkilön Muhammadin tavoin saanut Helsingissä noin 70 lasta ja nuorta, jotka ovat tulleet maahan ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina.
Jonossa on noin 25 lasta ja nuorta lisää.
– Nämä lapset ja nuoret ovat pääosin 13–20-vuotiaita ja suuri osa heistä on lähtöisin juuri Afganistanista, kertoo Yhdessä matkalla -hankkeen päällikkö Heini Aaltonen.
Aaltosen mukaan uudet vapaaehtoiset ovat hyvin tervetulleita mukaan toimintaan. Erityisen kova tarve on uusista lapsiperheistä.
– Vapaaehtoiset koulutetaan ja he saavat myös työnohjausta ja virkistystä. Heillä ei tarvitse olla mitään erityisvalmiuksia tähän toimintaan, Aaltonen kertoo.
– Riittää, että on halukas tukemaan uuteen kotimaahan muuttanutta nuorta, on aikaa tavata tätä muutaman kerran kuukaudessa ja pystyy sitoutumaan toimintaan pitkäkestoisesti.
Muhammadin sukunimeä ei kerrota jutussa turvallisuussyistä.