Onnellisuus- ja terveyskysely paljasti erikoisia eroja Helsingin alueiden välillä – Viikissä 20 vuotta asunut: "Kun luontoa hävitetään, niin kyllä se masentaa ihmisiä"

Onnellisuus: Oulunkyläläinen kehuu asuinalueen kodikkuutta. "Myös hyvä yläkoulu painoi vaakakupissa"

Cairnterrierejään Foxia ja Fazeria Kolkkapojanpuistossa kävelyttämässä olleet Tuija ja Håkan Lindqvist kertovat asuneensa Pitäjänmäessä 20 vuoden ajan ja olevansa paikkaan tyytyväisiä. Mika Hamari

Mika Hamari

Kun helsinkiläisten onnellisuutta alueittain vertailtiin kaksi vuotta sitten, sijoittui Länsi-Pakila kyselyn kärkeen.

Länsi-Pakilan onnellisuuskeskiarvo oli kouluarvosanoin 8,81, kun koko kaupungin keskiarvo oli 8,03. HSL:n toteuttaman kyselyn alhaisin keskiarvo 7,35 löytyi Pitäjänmäestä ja Reimarlasta (postinumero 00370).

– Täällä on tosi rauhallista, luontoa ja jonkin verran palveluita. Ehkä yleisilme on semmoinen, että täällä asuu kohtuullisen hyvin voivaa porukkaa, Länsi-Pakilassa asuva Anna kommentoi kyselyn tulosta.

Täällä asuvat Helsingin onnellisimmat ihmiset – Jakomäessä ollaan onnellisempia kuin Marjaniemessä

Länsi-Pakilan pääosin omakoti- ja rivitaloista koostuva alue koetaan kyläksi. Anna kuvaa yhteisöllisyyteen liittyvää tunnetta, että "ollaan täältä Pakilasta".

Helsingin kaupunginkanslian tutkija Vesa Keskinen kertoo, että Länsi-Pakila on kärjessä esimerkiksi äänestysaktiivisuudessa ja turvallisuudessa. Tämä korreloi alueen tulotason kanssa.

HSL:n kyselytutkimukseen osallistui Helsingin 80 postinumeroalueelta 3 182 vastaajaa. Kun alueiden tuloksia yhdistellään, nähdään, että etenkin 003-alkavilla postinumeroalueilla asukkaat kokevat itsensä enemmän terveiksi kuin onnellisiksi, ja 007-alueilla enemmän onnellisiksi kuin terveiksi.

Onnellisuus herättää monia muna vai kana -kysymyksiä. Pitäjänmäessä ja Reimarlassa kierrellessä ainakaan mitään näkyvää syytä Helsingin heikoimmalle onnellisuuden asteelle ei löydä. Vehreyttä ja pientaloja on, vaikka kerrostaloja onkin enemmän kuin Pakilassa. Pitäjänmäessä ovat jo 20 vuotta viihtyneet Håkan ja Tuija Lindqvist.

– Kyllä me ihan tyytyväisiä olemme olleet paikkaan, he toteavat.

Varakkaassa Munkkiniemessä (00330) puolestaan yleinen terveys koetaan 7,98:n arvoiseksi ja onnellisuus saa keskiarvon 7,64. Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski pohtii, että ehkä valistuneisuus vaikuttaa onnellisuuden asteeseen.

– Munkkiniemen alueella asuu aika paljon henkilöitä, joilla on terveysalan koulutus. Ehkä se ei ole niinkään asuinalueeseen liittyvää, vaan globaalia huolta.

Alueen osalta ollaan Sarjakosken mukaan huolissaan lähinnä siitä, että toimiviksi koettuja asioita ei rikottaisi joukkoliikennesuunnittelulla ja kaavoituksella.

Ruskeasuolla (00280) yleinen terveys on 8,11 ja onnellisuus 7,68. Ruskeasuo-Seuran puheenjohtaja Jyrki Erra sanoo, että onnellisuuteen on vaikea ottaa kantaa, mutta hän mainitsee havaitsemansa ongelmapisteen.

– Tänne muuttaa hyvän ympäristön perässä lapsiperheitä, mutta kun perhekoko lähtee kasvamaan, moni joutuu ikävä kyllä muuttamaan pois, koska isompaa asuntoa ei löydy alueelta.

Oulunkylässä (00640) suunta on toinen, sillä yleinen terveys on 7,88, mutta onnellisuus 8,35. Oulunkylä-Seuran puheenjohtaja Marika Mantere kertoo, että oman perheen kohdalla esimerkiksi viihtyisyys, turvallisuus ja liikenneyhteydet vaikuttivat asuinpaikan valintaan.

– Kun ollaan lapsiperhe, niin myös kouluasiat painavat vaakakupissa, varsinkin tuo hyvä yläkoulu. Täällä vain tuntui semmoiselta kotoisalta.

Mantere sanoo, että Oulunkylä halutaan jatkossakin pitää kohtuullisen matalasti rakennettuna. Yleinen tunnelma alueella on, että toisia kohtaan ollaan ystävällisiä.

Osa asukkaista ei jaksa odottaa palveluita Helsingin rakentuvilla alueilla – Kruunuvuorenrannasta vuokra-asunnon saanut Saara: "En usko, että asun täällä enää pitkään"

Koillisessa Viikissä ja Latokartanossa (00790) yleisen terveyden keskiarvo on 7,70 ja onnellisuuden 8,32. Suomen ensimmäisessä ekokylässä vuodesta 2000 lähtien asunut Viikki-Seuran puheenjohtaja Riitta Korhonen pitää selvänä sitä, että luonnon läheisyys edistää ihmisten onnellisuutta.

– Kun vertaa sellaisiin alueisiin, mitkä ovat tiheästi rakennettuja ja sitten vielä rakentamista lisätään ja luontoa hävitetään, niin kyllä se masentaa ihmisiä.

Vieraskielisten asukkaiden osuus ylitti 40% kahdella alueella Helsingissä, joissain kaupunginosissa osuus yhä hyvin pieni – "Ei ole ainoa mittari alueiden eriytymisessä"

Pitäjänmäessä kävelemässä ollut Petri Stenius kertoo, että Konalaan aiemmin tarkoituksella jätettyä tilaa täytetään nyt rakentamalla.

Tutkija Vesa Keskisen mukaan Helsingin kasvubuumissa rakennetaan uskomattomia määriä.

– Tällaisia perinteisiä, aika väljästi asuttuja kaupunginosia ollaan tiivistämässä. Sitä ei kyllä juurikaan asukkailta kysytä.

Viheralueiden merkitys on monelle kaupunkilaiselle vain entisestään korostunut koronaepidemian aikana.

Kyselytutkimus

Onnellisuus puntarissa

Onnellisimmat ihmiset asuvat Helsingissä postinumeroalueittain Länsi-Pakilassa, Herttoniemi–Roihupellossa, Puistola-Heikinlaaksossa, Ullanlinna–Kaivopuistossa sekä Torpparinmäki–Tuomarinkylässä. Alueilla onnellisuus vaihteli 8,64–8,81:n välillä.

Vähiten onnellisuutta koettiin kyselyn mukaan Pitäjänmäki–Reimarlassa, Puotinharju–Vartiokylässä (00900), Pohjois–Haagassa, Laajasalo–Yliskylässä sekä Roihuvuoressa. Keskiarvo oli 7,35–7,57.

HSL:n kyselytutkimukseen osallistui Helsingin 80 postinumeroalueelta kaikkiaan 3 182 vastaajaa, joilta kysyttiin muun muassa yleisestä tervetdestä ja onnellisuudesta.

Lähde: HSL NPS 9/2019 asiakastyytyväisyyskysely.

HU selvitti: Näin kaupungin vuokra-asunnot jakautuvat Helsingissä – on alueita, joissa tuettua asumista on yhä vähän tai ei ollenkaan

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut