Vielä on veneilykautta jäljellä – Jarkko Pennaselle parhaat paikat löytyvät edelleen Sipoon saaristosta

Veneily: Aloittelijaa autetaan, kertoo veneilijäkonkari Jarkko Pennanen.

Viime syksynä ehti jo riite ikkunoihin, kun Jarkko Pennasen Dixie putputteli vielä vesille. Sen sijaan tänä kesänä Finnsport 650 on saanut viipotella enimmäkseen lämpimillä vesillä.

– Välillä on ollut läppäri mukana ja vene on toiminut liikkuvana toimistona, mainostoimistoa Söderkullan kartanon tiloissa pitävä Pennanen kertoo.

Hän myöntää olevansa sen verran mukavuusveneilijä, että poutasää miellyttää syksyn viimoja enemmän. Silti vene pysyy vesillä vielä hyvinkin pari kuukautta - eikä sitten enää tarvitse kärsiä veneilyn vieroitusoireista.

– Kun ilmat menevät kovin viileiksi, ei enää tee mieli merelle. Mutta heti kun ilmat lämpenevät vapun tienoilla, lasketaan vene vesille.

Pennaset muuttivat Sipoon Eriksnäsiin 2003. Venepaikka löytyi läheltä, Joensuun tilalta. Veden äärellä kasvaneelle Kotkan pojalle Sipoo on hyvä paikka asua.

Merimerkit kannattaa opetella.

Jarkko Pennanen

– Meri on ollut elämässä aina läsnä, lapsesta saakka. Vanhempien kanssa veneiltiin ja tehtiin Kotkan saaressa päiväretkiä ja teltassa nukuttiin, Pennanen muistelee.

Oman perheen eli vaimo Riikka Harmaja-Pennasen ja kahden, nyt jo aikuisen lapsen kanssa on jatkettu retkeilyperinteitä. Parhaat paikat löytyvät edelleen Sipoon saaristosta, mutta joskus tulee ajeltua kauemmaskin.

– Norrkullalandetissa on tullut vietettyä telttaöitä ja Möholmen on myös hieno. Siellä käytiin paljon, kun lapset olivat pieniä, Jarkko Pennanen miettii lempipaikkojaan.

Perinteitä jatkaa poika Emil, Elli-tytär sen sijaan viihtyy kovalla maalla, hevosen selässä.

Veneily on nostanut suosiotaan koronaviruspandemian myötä, ja se näkyy Pennasen mukaan vierasvenelaitureiden ruuhkana. Toisinaan se näkyy myös hapuilevana rantautumisena.

– Veneilykulttuuri on siitä mukavaa, että aina mennään auttamaan. Pidän hyvänä asiana myös sitä, että veneitä saa vuokrattua helposti. Niin voi kokeilla, kiinnostaako veneily oikeasti, Pennanen kertoo.

Veneen ja laituripaikan lisäksi kustannuksia tulee vakuutusmaksuista, polttoaineesta, huolloista sekä veneen nostosta ja laskusta. Talvisäilytyspaikkakin on oltava.

– Veneen pohja on hyvä puhdistaa ainakin keväällä ja syksyllä, sillä sinne kertyvä näkki ja lima voi lisätä polttoaineenkulutusta jopa 40 prosenttia, Pennanen tietää.

Hän on itse mukana maahantuontiyrityksessä, joka tarjoaa koneellista pohjanpesua.

Aloittelijaa konkari evästää opettelemaan etukäteen merimerkit ja perinteisen merikartan lukua. Myös kännykkäsovelluksella voi navigoida, mutta siinä näkyy usein vain pienempi pätkä kerrallaan.

– Ja perussääntö on, että tuntemattomille vesille ei kannata mennä, vaan seurata väyliä, hän evästää.

Sipoolaisen veneilijän vinkit

Retkikohteiden top 5

Norrkullalandet. Loistava uimaranta, lentiskenttä, telttailualue ja ravintola.

Möholmen Sipoon saaristossa. Hyvä hiekkaranta, pieni laituri ja grilli, sopii lapsiperheille.

Kaunissaari. Tosi hyvät laituripaikat.

Porvoo. Mukava päiväkohde. Vierasvenesatamasta kannattaa varata paikka etukäteen.

Helsinki. Kaupunkiloma eri näkökulmasta. Yölaituripaikkaan kuuluu sauna Katajanokalla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut