Tapahtuma- ja harrastuspaikka ja yhteinen olohuone? – vanhaa asemarakennusta toivotaan asukkaiden käyttöön

Asukastalo: Pitäjänmäen vanhasta asemarakennuksesta toivotaan asukastilaa, joka olisi uuden asukastalomallin mukainen. Toinen pilottikohde olisi asukastalo Ankkuri Herttoniemenrannassa.

Pitäjänmäessä sijaitsevaa Kaksoisvahtitupaa ehdotetaan valtuustoaloitteessa asukastaloksi ja yhdeksi uudenmallisten asukastalojen pilottikohteeksi. JAN FURSTENBORG

Sanna Jompero-Lahokoski

Pitäjänmäen juna-asemalla sijaitsevaa vanha asemarakennusta, Kaksoisvahtitupaa, ehdotetaan muutettavaksi asukastilaksi, jossa pilotoitaisiin uudenlaista asukastalomallia. Länsi-Helsingistä puuttuu oma asukastalo.

Taustalla on valtuutettu Tuomas Rantasen (vihr.) valtuustoaloite asukastalojen kehittämiseksi. Uuden asukastalomallin pilottikohteiksi aloitteessa ehdotetaan uutta asukastilaa Pitäjänmäessä sekä Herttoniemenrannassa sijaitsevaa asukastalo Ankkuria, jonka toiminta on vaakalaudalla. Kaupungin nuorisotalon muutto toisiin tiloihin vei koko asukastalolta yhden toimintamuodon ja samalla keskeisen vuokranmaksajan.

Uudessa asukastalomallissa toivotaan nykyistä enemmän yhteistyötä järjestövetoisten asukastalojen ja kaupungin toimintojen välillä muun muassa resurssien ja kulujen jakamisesta. Myös asukastiloja jakaantumista tasaisesti ympäri Helsinkiä toivotaan.

Asukastalotyön ts. johtava sosiaaliohjaaja Jaana Turpeinen toteaa, että asukastaloja ja -tiloja selvitetään nyt laajemmin. Yhteistyötä asukastilojen kanssa tehdään tosin jo nyt.

– Yhteistyö on jo nyt vahvaa. Esimerkiksi Pasilassa on asukastila, jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä.

Kaupungin asukastaloissa työskentelee yksi sosiaaliohjaaja. Siellä saattaa olla myös palkkatuella ja oppisopimuksella työskenteleviä.

Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja totesi Helsingin Uutisille viime vuonna (HU 23.5.2020), että Pitäjänmäki on odottanut omaa asukastilaansa 20 vuotta. Kaksoisvahtitupaa pidettiin sopivana rakennuksena asukastilalle. Pitäjämäessä muun muassa maahanmuuttajataustaisten osuus kasvanut ja myös kotouttamiselle tarvittavia tiloja on vähän.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi viime viikolla kaupunginhallitukselle lausuntonsa Rantasen aloitteeseen. Lautakunnan mukaan eri osapuolia yhdistävä toimintamalli voisi edistää asukastilojen käytön jatkuvuutta, laajentaa verkostoja ja tuoda mahdollisia uusia toimijoita mukaan aktiiviseen asukastalotoimintaan, kuten esimerkiksi kahvilatoimintaan.

Helsingissä noin 50 asukastalon toiminnasta vastaavat pääosin asukasjärjestöt, jotka saavat tukea asukasosallisuuteen tarkoitetuista määrärahoista. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haasteena on ihmisten sitouttaminen ja toiminnan määrätietoinen kehittäminen.

Kaupungilla on puolestaan yhteensä yhdeksän asukastilaa. Ne sijaitsevat Etelä-, Pohjois- ja Itä-Helsingissä.

Asukastalot toimivat kaupunkilaisten yhteisinä olohuoneina sekä tapahtuma- ja harrastuspaikkoina.

Asukastalot

Uudenlaisella asukastalomallilla tilankäyttöön uutta tehokkuutta

Helsinkiin ehdotetaan uudenlaista asukastalomallia, jossa kaupunki ja järjestövetoiset asukastalot tekisivät yhteistyötä.

Taustalla on valtuutettu Tuomas Rantasen (vihr.) valtuustoaloite.

Pilottikohteiksi ehdotetaan vaakalaudalla olevaa asukastalo Ankkuria sekä uuden asukastalon perustamista Pitäjänmäelle.

Aloitteen tarkoituksena on luoda asukastaloille uusia toimintamalleja, jossa yhteistyön seurauksena muun muassa tilankäyttöön saataisiin tehokkuutta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut