Veikkaus: Tutkija poistaisi automaatit kauppojen auloista.
Valtiollinen rahapeliyhtiö Veikkaus on vähentänyt 8 500 peliautomaattia Suomesta vuoden 2020 alun jälkeen. Veikkauksen mukaan peliautomaatteja on nyt noin 10 000.
Etelä-Suomen Media pyysi Veikkaukselta tietoa, mistä päin maata pelejä on karsittu. Vastausta ei tullut.
– Peliautomaattien määrän muutoksesta emme toimita aluekohtaisia tietoja, koska tilanne elää alueittain ja alueiden sisälläkin myyntipaikoittain koko ajan, kertoo viestintäpäällikkö Riitta Nissi Veikkauksesta.
Syyskuusta voimaan astui henkilökohtaisen, pakollisen tappiorajan määritteleminen myös peliautomaatilla esimerkiksi kaupassa pelatessa (HU 4.–5.9.).
Peliautomaatit ovat olleet kovenevan arvostelun kohteena sen jälkeen kun Seura-lehti kertoi 2018, että pelejä sijoitetaan alueille, joiden asukkaat ovat keskimääräistä köyhempiä ja vähemmän koulutettuja ja joilla työttömyys keskimääräistä yleisempää.
Tänä vuonna arvostelu on koventunut toimittaja Senja Larssenin Veikkauskratia-kirjan myötä.
Pelit houkuttelevat lapsia ja nuoria.
Larssen paljastaa kirjassaan muun muassa, miten edes uhkapelikaupunki Las Vegasissa automaatteja ei sijoiteta ruokakauppojen auloihin kuten Suomessa.
Rahapelaamista tutkiva Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta sanoo, että automaattien määrä on nyt 1990-luvun tasolla. Se on yhä suuri määrä.
– Ruotsissa automaatteja karsittiin jo 1970-luvulla noin 15 000:sta nykyiseen noin 4 600:een, Nikkinen vertaa.
Norjassa automaatteja on 2 600, kun enimmillään niitä oli 15 000. Tanskassa automaatteja on enemmän kuin Suomessa, mutta niitä ei ole sijoitettu yhtä houkuttelevasti.
– Suomessa automaattipelejä pelaavien määrä on pohjoismaalaisittain aivan omassa luokassaan. Meillä se on 30 prosenttia ja muualla vain muutamia prosentteja.
Nikkinen esitti jo vuonna 2008 silloisen Stakesin (nykyinen THL) julkaisemassa raportissa, että rahapelit pitäisi siirtää valvottuihin pelisaleihin.
Nikkisen mukaan Suomessa peliautomaatteja on Veikkauksen pelisaleissa noin 2 900. Se olisi hänestä sopiva Suomen kokoiseen maahan.
Peliautomaatit ovat olleet Veikkaukselle kaikkein tuottoisimpia rahanlähteitä. Peliongelmaisia auttavan Peliklinikan tilastot puolestaan kertovat, että ne aiheuttavat eniten riippuvuutta.
– Kun pelejä sijoitetaan ruokakauppoihin kaikkien nähtäville, tekee se pelaamisesta hyväksyttyä. Lisäksi pelit houkuttelevat lapsia ja nuoria, Nikkinen sanoo.
Monelle pelaaminen on arka aihe. Tätä juttua varten kukaan automaattipelejä pelannut ei halunnut kommentoida nimellään.
Nikkinen on selvittänyt rahapelaamista liki 15 vuotta. Hän arvioi, että niihin liittyvä politiikka on nyt vedenjakajalla.
Veikkauskratia-kirjassa päättäjiä arvostellaan paitsi peliongelmaisten unohtamisesta, myös sitä, että monen järjestön rahoitus on jätetty riippuvaiseksi peliriippuvaisten rahoista.
Tämä on luonut noidankehän, jossa Veikkaus pyrkii keräämään kovia tuottoja ja perustelee sitä järjestöjen rahoittamisella.
Ongelmana on tutkijan mukaan viime kädessä se, että menojensa kanssa kamppaileva valtio on vaatinut Veikkaukselta suuria tuottoja.
Ongelmallisuus kävi selväksi esimerkiksi, kun peliautomaateille asetettiin 18 vuoden ikäraja 2011.
– 2012 alussa tuli valtioneuvoston päätös, että automaattien määrää lisätään 2 500:lla. Se kertoo, että alaikäisten pelaaminen oli ollut hyvin tiedossa, Nikkinen sanoo.
Nikkisen mukaan automaattipelit toivat ennen koronaa liki 600 miljoonaa euroa Veikkaukselle. Yhtiön koko tuotto oli 1,7 miljardin luokkaa, josta Veikkaukselle jäi noin miljardi ja valtiolle arpajaisverona noin 200 miljoonaa. Korona on laskenut tuottoa merkittävästi.
Automaattipelejä pelaavista suomalaisista noin 7–8 prosenttia luokitellaan tutkimusten mukaan ongelmallisesti pelaaviksi.
