Kiusaaminen somessa jää usein piiloon: Vantaalla 19000 koululaista saa käyttöönsä uuden, tekoälyä hyödyntävän palvelun – Helsinki seuraa millaisia kokemuksia siitä saadaan

Kiusaaminen ilmenee yhä useammin eri sosiaalisen median kanavissa.

Noin 19 000 Vantaan peruskoululaista saa käyttöönsä tekoälyä hyödyntävän Someturva-palvelun, jolla pyritään kitketään sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ja häirintää.

Helsingissä palvelu ei ole käytössä.

– Vantaan kokemukset kiinnostavat meitä. Seuraamme, millaisia kokemuksia sieltä saadaan, kommentoi oppilaiden hyvinvointipäällikkö Vesa Nevalainen.

Nevalainen toteaa, että sosiaalista mediaa voidaan käyttää kiusaamisen välineenä. Tällainen kiusaaminen jää usein aikuisilta piiloon, jolloin siihen on vaikea myös puuttua.

Kiusaamisvilkku kokeiluun koulujen pihoilla Helsingissä – madaltaa kynnystä puuttua välitunnilla tapahtuvaan kiusaamiseen

Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti keväällä (HU 10.5.), että koulujen pihoilla pilotoidaan niin sanottua kiusaamisvilkkua. Asiaa käsittelee seuraavaksi kaupunginhallitus. Seinäjoella jo kokeilussa ollut kiusaamisvilkku on nappi, jota painamalla voi ilmoittaa itsensä tai toisen kokemasta kiusaamis- tai uhkatilanteesta.

Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on vähentynyt.

Nevalaisen mielestä yksittäisiä palveluja tai toimenpiteitä merkittävämpää on kaksi vuotta sitten Helsingissä lanseerattu kiusaamisen vastainen ohjelma. Se on nyt sisällytetty kaikkien helsinkiläisten peruskoulujen toimintasuunnitelmaan.

KVO13-ohjelmaan kuuluu niin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, ohjeita varsinaiseen kiusaamistilanteiden selvittelyyn sekä tilanteiden jälkihoitoon.

Nevalainen nostaa esille muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen lisäämisen muun opetuksen yhteydessä tai omina oppiaineinaan, kuten on tehty Laakavuoren ala-asteella Mellunmäessä (HU itäpainos 20.–21.3.).

Helsinkiläiskoulussa opetettiin lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja: tulokset ällistyttäviä – "Tämä voisi olla kokonaan oma oppiaineensa"

Tutkitusti hyviä tuloksia on saatu Minun silmin, sinun silmin -koulutusohjelmasta, jonka tavoitteena on vähentää konflikteja, jotka syntyvät esimerkiksi rasismista, erilaisuuden pelosta tai ryhmien välisistä ennakkoluuloista.

Nevalainen sanoo, että yksi lasten ja nuorten merkittävimmistä ongelmista on yksinäisyyden kokemus. Se on usein myös kiusaamistapausten taustalla.

KVO13-ohjelmaan on kirjattu ryhmäyttämisen tärkeys etenkin uusien oppilaiden tullessa luokkaan.

– Helsingissä on tavanomaista, että luokkiin tulee uusia oppilaita, Nevalainen sanoo.

– Kiusaamisen ehkäisyssä on keskeistä, että oppilaat kiinnittyvät kouluun ja kouluyhteisöön.

Nevalaisen mukaan tuhannen oppilaan jättikoulut eivät ruoki yksinjäämistä tai kiusaamista.

– Päinvastoin, isossa koulussa yksinäisen lapsen tai nuoren voi olla helpompi löytää ystävä, Nevalainen sanoo.

Liian isot ryhmät yhtä opettajaa kohden voivat sen sijaan hänen mielestään hankaloittaa ryhmänä toimimista ja sitoutumista yhteisiin sääntöihin.

"Lapset sanovat moikka ihan vain tarkistaakseen, että olen vielä täällä" – Resurssiopettaja Alina tuo kaivattua läsnäoloa oppilaiden uuteen arkeen

KVO13-ohjelman mukaisesti kouluissa on nyt nimetty kiusaamisen vastaisen toiminnan vastuuhenkilöt. Vakavissa tilanteissa jokaisen koulun on nimettävä nimikkoaikuinen kiusatun oppilaan tueksi.

Vaikeimpia ja pitkäkestoisimpia kiusaamistapauksia ratkotaan helsinkiläisissä kouluissa Aseman Lapset -järjestön kehittämällä K-0-mallilla. Näissä tilanteissa mukana on useimmiten poliisi ja lastensuojelu.

– Helsingin kouluissa on joitakin kymmeniä tämänkaltaisia kiusaamistilanteita lukuvuoden aikana, Nevalainen kertoo.

Pitäisikö opettajia houkutella lähiöiden kouluihin rahalla? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar valmis poikkeuksellisiin toimiin: "Työskentelyn erityishaasteet voisivat näkyä palkassa"

Miten paljon kouluissa sitten kiusataan? Siihen Nevalaisella ei ole suoraa vastausta. Paras indikaattori on joka toinen vuosi tehtävä kouluterveyskysely sekä hyvinvointiprofiili. Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on vähentynyt.

Yli kymmenen vuotta oppilashuollon päällikkönä toimineen Nevalaisen mukaan oleellisin muutos on tapahtunut asenteissa.

– Nyt kiusaamisesta puhutaan ja kiusaamisen esilletulo saa hyvin voimakkaan vastareaktion.

Tämä oli havaittavissa jo ennen viime joulukuun traagista tapausta Koskelassa. Tapauksen selvittelyssä kävi ilmi, että uhria oli kiusattu jo pitkään, muun muassa koulussa. Poliisi kertoi viime viikon alussa, ettei se aloita esitutkintaa asiassa koulun henkilökunnan toimintaan liittyen.

Tunnetaitojen opetusta toivotaan oppiaineeksi kouluun – kansalaisaloite kerännyt jo 10 000 nimeä: "Empatian kokemista voi harjoitella"

"Jos lapsi haukkuu lehmäksi, voi toistaa rauhallisesti, että sinun mielestä olen lehmä” – Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren mukaan vanhemman tulee toimia lapsen aggressiolle hyväksyvänä peilinä