Suomalaisia ja Suomessa asuvia nuoria rekrytoidaan ääriliikkeiden toiminnan piiriin pääasiassa verkkoviestinnän, sosiaalisen median, videopelialustojen ja pimeän verkon foorumeiden keinoin. Rekrytointia tapahtuu jonkin verran myös suorina yhteydenottoina esimerkiksi kaveripiirin tai harrastuksien kautta.
Ääriliikkeillä on usein rekrytointiin johdonmukainen toimintasuunnitelma. Houkuttelevina keinoina käytetään muun muassa visuaalista viestintää, huumoria, salaliittoteorioita ja groomingia.
Tiedot käyvät ilmi Pelastakaa Lapset ry:n RadicalWeb-hankkeen yhteydessä laatimasta Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena -raportista.
– Jokainen radikalisoitumisprosessi on uniikki. Nuoret ovat otollinen kohde ääriliikkeiden ja terroristiryhmien propagandalle, sillä herkän kehitysvaiheen vuoksi he ovat alttiita ääriajattelulle ja muulle haitalliselle vaikutukselle. Ääriliikkeet ovat erittäin innovatiivisia rekrytoinnissa, kertoo tiedotteessa RadicalWebin hankesuunnittelija Annukka Kurki.
Suojelupoliisin mukaan väkivaltaisen radikalisoitumisen uhka on Suomessa pieni moneen muuhun maahan verrattuna. Väkivaltainen radikalisoituminen ja sen motivoima väkivaltainen toiminta ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosina myös Suomessa. Se näkyy poliisin rikostilastoissa.
Raportissa todetaan, että radikalisoituminen on asteittainen ja yksilöllinen kehityskulku. Nuorten radikalisoitumista voi olla vaikea tunnistaa, koska käyttäytymisessä voi ilmetä huolestuttavia piirteitä, joissa kuitenkin on kyse vain nuoruuteen tai hankalaan elämäntilanteeseen liittyvästä oirehdinnasta.
Laukaisevia riskitekijöitä väkivaltaiselle radikalisoitumiselle ja ääriajattelun kehittymiselle voivat olla muun muassa syrjäytyminen, ulkopuolisuus, altistuminen yksipuolisille näkemyksille sekä pettymys demokratiaan ja poliittiseen toimintaan. Myös koronan aiheuttama eristyneisyys voi toimia laukaisevana tekijänä.
Jos nuoren huoltaja tai nuoren kanssa työskentelevä ammattilainen on huolissaan nuoresta, on hyvä tarkastella tämän käytöstä ja olemusta. Muutokset käytöksessä, ajattelussa, mielipiteissä tai pukeutumisessa, yhteiskuntajärjestyksen vastustaminen tai propagandan seuranta ja levitys netissä voivat toimia varoittavina merkkeinä.
Huolta herättävään tilanteeseen tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet ääri-ideologiasta irtautumiseen ovat huomattavasti valoisammat.
Raportissa todetaan olevan ensisijaisen tärkeää keskustella nuoren kanssa turvallisesta netin käytöstä ja digitaaliseen maailmaan liittyvistä riskeistä sekä muistuttaa nuorta netissä liikkuvasta valheellisesta tiedosta ja vihapuheesta.
Nuorten kanssa tulisi uskaltaa keskustella avoimesti vaikeistakin aiheista, ennakkoluuloista ja maailmaa koskettavista tapahtumista sekä auttaa heitä ymmärtämään erilaisia näkökulmia, vakaumuksia ja uskomuksia.
Ajan ja tuen tarjoamisella voi olla erittäin merkittävä tai jopa ratkaiseva vaikutus nuoren elämään. Aikuisia muistutetaan olemaan läsnä nuoren arjessa ja rohkaisemaan nuorta kertomaan ajatuksistaan ja huolistaan. Nuorelle tulee luoda tunne siitä, että häntä kuunnellaan ja hänen asioistaan aidosti välitetään.
Raportti on luettavissa Pelastakaa Lapset ry:n verkkosivuilla.