Kaukolämmön hinta uhkasi nousta 50% – Helenin hallituksen Osmo Soininvaara paljastaa miten 30 prosentin korotus neuvoteltiin: ”Alemmas emme voineet mennä”

Kaukolämmön hinnankorotuksesta (HU 4.–5.9.) uhkasi tulla vieläkin rajumpi kuin syyskuussa ilmoitettu 29,9 prosenttia verrattuna edelliseen syyskauteen.

Asiasta kertoo energiayhtiö Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.) blogissaan sekä HU:lle.

Soininvaaran mukaan kustannusperusteisesti tehtynä korotus olisi ollut 50 prosenttia.

– Helenin hallitus ei tee harkintaan perustuvia päätöksiä kaukolämmön hinnasta. Joskus kauan sitten on päätetty algoritmista, jonka perusteella hinta määräytyy automaattisesti kustannusperusteisesti. Välillä hinta on noussut, välillä laskenut. Koska Helen on määräävässä markkina-asemassa, kovin luovaa harkintaa kaukolämmön hinnan osalta ei edes saa harjoittaa, taustoittaa Soininvaara blogikirjoituksessaan.

– Elokuun lähestyessä loppuaan Helenin toimitusjohtaja J–P Weckström otti minuun yhteyttä ja sanoi, että meillä on ongelma. Kaukolämmön hinta-algoritmi osoitti 50 prosentin nousua.

Kaukolämmön hinta nousee 29,9 % – omakotiasuja HU:lle: vaihtaminen mahdotonta, sillä se maksaisi yli 5 300 euroa

Soininvaaran mukaan kaikki kustannukset ovat nousseet.

– Kivihiilen hinta on vuodessa kaksinkertaistunut, päästöoikeuksien hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet, maakaasun hinta on kymmenkertaistunut (!) sähkön hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi ja hallitus on korottanut energiaveroja tuntuvasti. Sähköäkin Helen käyttää kaukolämmön tuotantoon, sillä yli 100 MW tehdään lämpöpumpuilla.

Soininvaara jatkaa, että hallituksen ja toimitusjohtajan välisissä neuvotteluissa päätettiin, että nousu rajataan 30 prosenttiin.

– Tätä alemmaksi emme voineet mennä, koska kaukolämmön tuotannosta olisi tullut tappiollista.

Moni on povannut HU:n jutusta käydyssä keskustelussa ”korotusautomaattia”, jonka myötä kaukolämpö kallistuu vuosien mittaan entisestään ja lämmityskustannukset haukkaavat yhä vain isomman osan kotitalouden tuloista. Soininvaara painottaa Helsingin Uutisille, että näin ei ole. Hänen mukaansa kyse on ohimenevästä ilmiöstä.

– Kun kaukolämpöä aletaan tuottamaan polttamatta mitään, se poistaa päästöoikeuksien vaikutuksen hintaan, hän kiteyttää.

Kehitystä odotellessa asiakkaita ei Soininvaaran mukaan kannata ajaa irtautumaan kaukolämmöstä – siksikin korotuksen maltillistaminen oli hyväksi.

– Vaikka kaukolämpö on nyt kovin fossiiliperäistä ja siksi oikeutetustikin kallista, se ei ole sitä enää viiden vuoden päästä.

Lue myös: Helsinki sulkee Hanasaaren hiilivoimalan 2 vuotta suunniteltua aiemmin – Vapaavuori: Alueesta uusi urbaanin kulttuurielämän keskittymä

Siihen, miksi kaukolämmöstä irtautuminen Helenillä maksaa yli 5300 euroa omakotiasujalle, ei Soininvaara osaa ottaa kantaa. Hänen mukaansa se kuulostaa kalliilta, mutta toisaalta asvaltin auki repiminen ja putkien kaivaminen ei ole halpaa. Hän huomauttaa lisäksi, että, että kaukolämpöverkon tekeminen pientaloalueille on ollut kallista. Vaikka kaukolämpöasiakkaista 3 prosenttia asuu pientaloissa, on verkon koko pituudesta pientaloalueilla kaikkiaan 30 prosenttia.

Erittely liittymän katkaisun hinnasta tulee Helenin asiantuntijoilta viestintäpäällikkö Seija Uusitalon välittämänä:

– Tarkemmin eroteltuna kaukolämpöliittymän katkaisutyöt pitävät sisällään esimerkiksi kaivuuluvan- ja työt sekä siihen tarvittavan koneiston, käyttökeskeytyksen, kaukolämpöverkon tyhjennyksen sekä täytön, putkiston ilmauksen, putkilaippojen hitsauksen ja katkaisukohdan eristystyön, purkujätteen hävityksen, mittarin noudon, aluspinnan, kaivuualueen entisöinnin sekä tarvittaessa pinta-asfaltin.

Lukijat ovat ihmetelleet myös sitä, miksi kaukolämpöputkien ei voisi antaa olla maassa, vaikka lämmitysmuoto vaihtuisi.

– Rakennusvaiheessa kiinteistöihin tilataan tarpeen mukaan erilaisia liittymiä, kuten vesi, viemäri, sähkö, valokuitu, kaapeli-tv, mahdollinen kaasu, kaukolämpö ja kaukojäähdytys. Nämä liittymät tilataan pitkäaikaiseen käyttöön ja usein rakennuksen käyttöiälle. Näistä toisia liittymiä voi helpostikin sulkea ilman isompia toimenpiteitä. Kaukolämpöputkissa kiertävä paineellinen ja kuuma kaukolämpövesi aiheuttaa katkaisutilanteessa vaativampia muutostöitä. Kaukolämmön osalta putkissa tulee kiertää lämmin vesi, ettei putket jäädy, eikä tule yllättäviä vuotoja, Uusitalo siteeraa asiantuntijoita.

– Irtautumistilanteessa putket katkaistaan runkoputkesta, juuri jäätymis- ja vuotovaaran takia. Helen Oy perii liittymisjohdon ja muiden lämmöntoimitukselle tarpeellisten laitteistojen ja laitteiden mahdollisesta purkamisesta sekä verkosta erottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Voittoa ei irtisanomisen kuluilla pyritä tekemään, vaan kustannukset vastaavat Helenin mukaan toteutuneita kustannuksia. Mikäli kaukolämpöliittymän haluaa säilyttää ”varalla”, tulee maksaa vesivirtamaksua.

–  Pienen kaukolämpövedenkierron joutuu jättämään päälle, jotta laitteet eivät talvella jäädy, mistä aiheutuu hieman energiamaksuja. Näin toimien ei tarvitse maksaa uutta liittymismaksua, jos lämpöä tarvitseekin myöhemmin, Uusitalo kertoo.

– Mutta asiantuntijamme mukaan ihan halpa tapa ei tämä ole, jos liittymää aikoo pitää tyhjän panttina vuosikausia, Uusitalo jatkaa.

Ekosähkö on kalliimpaa kuin tavallinen – Jatkossa sähköä tuodaan Helsinkiin entistä enemmän muualta Suomesta

”0-päästötavoite vuoteen 2040” – Ilmastokriisin torjunnan pitäisi ohjata kaikkea Helsingin päätöksentekoa, sanoo Minja Koskela

Jättisuosion saanutta tukea jaetaan lisää – 65 miljoonaa euroa pientalojen omistajille

1950-luvulla valmistunut lämpökeskus remontoidaan asunnoiksi – "Arvokkaan rakennuksen henki tuntuu myös sisätiloissa"

Ilmastoahdistus vie nuorilta aikuisilta yöunet ja altistaa mielenterveyden ongelmille – koskee erityisesti naisia

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut