Pirkkolassa asuvat nuorukaiset kuulivat 1950-luvulla jännittävän huhun metsässä sijaitsevista kuiluista – 81-vuotiaalla Heikillä on tallessa myös kuva: "Olen ehkä ainoa pohjalla käynyt turisti"

Muistot: Helsinkiläispoika koki kaivoksilla hetken, joka jäi mieleen.

Heikki Pirhonen kertoo, että idea retkestä Vantaan alueelle syntyi, kun joku pirkkolalaisnuorukaisista oli kuullut huhua metsässä sijaitsevista jännittävistä kuiluista. Päivi Tuovinen

Tiina Örn

Heikki Pirhonen, 81, katselee vanhoja valokuvia kotonaan Pirkkolassa ja pohtii, mahtaisiko hänen muistonsa vuosikymmenien takaa kiinnostaa.

Palataan vuoden 1955 kevättalveen. Joku oli kuullut huhua metsässä sijaitsevista jännittävistä kuiluista.

Nyt 15-vuotias Pirhonen seisoo kuilussa kymmeniä metrejä korkeiden kallionseinämien välissä. Kuilu sijaitsee nykyisen Vantaan alueella.

Jalkojen alla on jäätä, Pirhosta jännittää. Jännitys kasvaa entisestään hänen oivaltaessaan, että jään alla on vettä mahdollisesti jopa kymmenen metriä. Kuka hänet pelastaa kalliokuilusta jään pettäessä?

Ennen kuin Pirhonen päättää kiivetä jäistä seinämää takaisin ylös, joku kavereista ottaa hänestä kuvan. Kuva napataan Pirhosen vanhempien Viipurista 30-luvulla ostamalla kameralla.

Pienestä kuvasta on teetetty A4-kokoinen suurennos. Kuvassa nuori Heikki Pirhonen seisoo kuilun pohjalla. Päivi Tuovinen

Se on iso hieno kokonaisuus, joka on melko hyvin säilynyt.

Kuva ja kuilut ovat tallella edelleen. Nuorten pirkkolalaisten poikien metsäretken jälkeen niiden ympärille alettiin 1960-luvulla rakentaa lähiötä nimeltä Kaivoksela.

Pirhosen kuvan ottamisen aikaan Kaivokselaa ei ollut ja Hämeenlinnantie oli hiekkatie, jossa kulki autoja harvakseltaan.

– En muista, että koko alueesta olisi koskaan juurikaan puhuttu. Olikohan Vantaan alueella silloin mitään? pohtii Pirhonen.

Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto ymmärtää, ettei Vantaan alue ollut välttämättä tuohon aikaan mielenkiintoinen. Alue oli hyvin harvaan asuttua.

– Silloin Vantaa oli vielä Helsingin maalaiskunta. Vaikka alue ei ollut maantieteellisesti kovin pieni, se oli sitä asukasmäärältään.

Pirhosen muistoon liittyvä Kaivokselassa sijaitseva kuilu on osa Sillbölen kaivosten jäännöksiä.

Helsingin Pitäjän vuosikirja vuodelta 1981 kertoo, että Sillbölen kaivokset perustettiin 1700-luvulla. Niissä louhittiin rautamalmia useita kymmeniä vuosia, kunnes työt loppuivat Venäjän sodan takia vuonna 1788. Malmia louhittiin jälleen 1800-luvulla. Parhaimmillaan kaivoksissa oli töissä 42 miestä vuonna 1840.

Vuonna 1866 työt kaivoksilla päättyivät. Tarkoituksena oli pitää kahden vuoden lepoaika, mutta lepoajasta tuli pysyvä, kaivostoimintaa ei enää käynnistetty uudelleen.

Pirhonen laskeutui kuiluun ilman turvavarusteita ja ilman tutkimuksellista tai harrastuksellista tarkoitusta.

– Uskon olevani yksi harvoista Sillbölen kaivoskuilujen pohjalla käyneistä ”turisteista” – ehkä jopa ainut, Pirhonen sanoo.

– Kaivosalueen historia ei ilmeisesti valitettavasti ole kovinkaan monelle tuttu.

Sillbölen vanha kaivosalue sijaitsee Kaivokselan urheilukentän tuntumassa. Kaivoskuilut ovat nykyään vahvasti aidattuja, mutta niitä pääsee katsomaan aidan takaa.

Sillbölen avolouhos on yksi Vantaan teollisen historian näkyvimmistä muistomerkeistä, jonka mukaan Kaivoksela on saanut nimensä.

– Kaivosalue on historiallisesti merkittävä. Se on iso hieno kokonaisuus, joka on melko hyvin säilynyt, Koivisto sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut