HJK:n mitalihaaveet sulivat – naisten liigan sarjajärjestelmä herättää kritiikkiä

Maalinteon taitava Ria Karjalainen (vas.) ja keskikentällä viihtyvä Katariina Kosola haluavat ammattilaisiksi. Jari Kostiainen

Jari Kostiainen

Naisten Kansallista Liigaa ylemmässä loppusarjassa on jäljellä kolme kierrosta. HJK:n naisille sarjassa ei ole enää mitään hävittävää eikä voitettavaa.

– Kesällä tuli liikaa hutipelejä. Nyt tiedetään, että pelataan tämän joukkueen viimeiset yhteiset ottelut, ne halutaan voittaa ja päättää kausi iloiseen tunnelmaan, myöntää 20-vuotias keskikenttäpelaaja Katariina Kosola.

19-vuotias Ria Karjalainen, joukkueen paras maalintekijä seitsemällä maalillaan, sanoo myös, että tasaisuus puuttui.

Epätasaisuutta kuvaa se, että HJK ei onnistunut voittamaan kertaakaan alempaan loppusarjaan vajonnutta paikkallisvastustaja HPS:aa. Kahdesta ottelusta klubilaiset saivat ainoastaan yhden pisteen tasapelillä.

Kansallinen Liiga on puoliammattilaissarja. Pelaajat käyvät joko töissä tai opiskelevat. Tie ulkomaille vie yleisesti pohjoismaiden kautta suuremmille areenoille.

– Ulkomaat kiinnostavat, kummatkin urheilijat päästävät kuin yhdestä suusta kysyttäessä kiinnostusta siirtyä ammattilaisnurmille.

Kosola ja Karjalainen ovat tähän mennessä pelanneet U23-maajoukkueessa, kutsua Helmareihin ei ole vielä tullut. Keskustelun lomassa tarkentuu, että ammattilaisuudessa kiinnostaa rahaa enemmän mahdollisuus panostaa kokopäivätoimiseen kehittymiseen.

– Olisi ihanteellista saada keskittyä vain jalkapalloon. Saisi treenata aamuisin, levätä ja tehdä toisen harjoitteen, Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Kosola kertaa. Hän käy päivätöissä Vallilassa HJK:n liikunnallisessa iltapäiväkerhossa.

– Ammattilaiskentille ei vielä ole kiirettä, ensimmäistä kauttaan HJK:ssa pelaava Karjalainen toteaa. Hän on muuttanut Bolt Areenan läheisyyteen Nummelasta. Viimeinen lukiovuosi on vielä taitettava Mäkelänrinteen urheilulukiossa.

Viimeisin naisten MM-turnaus Ranskassa 2019 toi naisjalkapalloilua hienosti urheilukartalle. Hyvät pelit keräsivät katsomot täyteen. Monet eurooppalaiset ”logoseurat” ovat panostaneet naisjalkapalloon, ja sen suosio onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina.

HJK sai nimekkään paluumuuttajan joukkueeseensa, kun Helmarien luottohyökkääjä Linda Sällström palasi maailmalta Helsinkiin runkosarjan lopulla. Kokemuksen tuoman lisäarvon lisäksi hurja maalintekijä osaa myös opastaa tulevan sukupolven kansainvälisiä pelaajia.

– On ollut kiintoisaa ja avartavaa, kun hän on kertonut ja valottanut pelaamista ulkomailla, Karjalainen sanoo.

Kommentti

Epäonnistunut systeemi

Naisten pääsarja jakaantui runkosarjan päätteeksi ylempään ja alempaan loppusarjaan. Runkosarjan pisteet jäävät voimaan kumpaankin sarjaan.

Alemman loppusarjan joukkueista kohtaavat JyPK ja PK-35 sekä HPS ja Ilves. Ylemmässä loppusarjassa vastakkain pelaavat TiPS ja HJK, KuPS ja FC Honka sekä Åland United ja PK-35 Vantaa.

Pisteitä tarkasteltaessa mitalit voisi jo melkein jakaa, suoraan putoaja on täysin selvä.

Jotain etua kesän menestyksestä pitää syksyn jatkosarjan peleissä olla. Mutta miksi pelata sarjaa, jossa peleillä ei ole mitään merkitystä?

Ylemmässä sarjassa kolmen kärki on selvä ja JyPK on vääjäämätön putoaja nollalla pisteellä. HJK taistelee neljännestä sijasta.

Sarjan käsikirjoittaja on unohtanut draaman kirjoittaessaan sarjajärjestelmän. Naisten ylempi loppusarja on väkisin väännetty sarja. Moitteita on tullut myös pelaajilta.

Jos halutaan pelata niin sanottua play off -systeemiä, niin pelataan sitä sitten aidosti. Jaetaan runkosarjan menestyksestä sitten vain kotietua, ja taistellaan joukkue joukkuetta vastaan. Ratkotaan pelit oikeissa pudotuspelitunnelmissa, eikä keinotekoisessa kuplassa.

Jari Kostiainen

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut