Kuvan ravintola on vuodelta 1936 Iso Roobertinkadun ja Annankadun kulmasta. Tuskin kukaan muistaa alkuperäistä.
Osuusliike Elanto rakensi useita samanlaisia paikkoja, joihin tuli sekä II- että III-luokan ravintolat. Luokkaero osoitettiin kalustuksen laadulla. Sisäänkäyntejä ei enää eroteltu.
Asiakas sai valita pöydän rahavarojensa, käytettävissä olevan aikansa ja mieltymyksensä mukaan. Kolmannelle luokalle oli tyypillistä muun muassa kiireinen ruokailu, suoraselkäiset tuolit ja linoleumpäällysteiset pöydät. Toisessa luokassa oli kovapehmustettuja nojatuoleja, puolipyöreitä sohvaryhmiä ja pöytäliinat.
Anniskelua näissä ei tapahtunut, vaan ”sinne voi jokainen luottavasti mennä, vieläpä lähettää lapsensakin, sillä siellä ei ole alkoholin höyryjä eikä niiden synnyttämää elämää”.
Vastaavia kansanravintoloita oli lisäksi Turuntie 40:ssä (nyk. Mannerheimintien Chico’s) sekä Topeliuksenkadun ja Linnankadun kulmassa, jossa tänään laskee olutta Janoinen Lohi.
Vaikka kieltolaki oli kumottu 1932, Elanto oli raittiusaatteen kannalla ja avasi ensimmäiset anniskeluravintolansa vasta 1960-luvulla. Kuvan ravintolatilaan tuli 1970-luvulla Annan Pub, joka jakautui ruokapuoleen ja olutpuoleen. Paikkaa voi luonnehtia kosteaksi alan miesten mestaksi, jossa portsari siilasi sisääntulijoita. Keittiö edusti hyvää kotiruokaa.
Vuonna 1991 pubia seurasi yksi ensimmäisistä William K. -ravintoloista, jotka sisusti alankomaalaiseen tyyliin oluiden maahantuojana ja ravintoloitsijana kunnostautunut Juha Lehto.
Tummat sävyt, raskaat pöytäliinat ja palavat kynttilät olivat kauhistus paitsi funkiksen ystäville myös monelle kanta-asiakkaalle, jotka pitkän poissaolon – esimerkiksi linnareissun – jälkeen kääntyivät ovelta muutamassa sekunnissa. Näkymä ei miellyttänyt putkikalusteiden ystäviä.
Vuoden 2016 jälkeen osoitteessa on toiminut sekalaisesti kalustettu Oluthuone Lehto sekä ravintolan ja myymälän hybridi Rööperin Hopstop.
Lähteenä käytetty Niskasen Osuusliike rakentaa: ajankuvia arkkitehtuurista (Tammi 1987) ja Niskasen liitekarttaa Interiöörejä, Arkkitehti-lehti 6/1999.