Ruusulankadulla Töölössä sijaitsevassa asuntolassa on tarvittu poliisia viimeisen vuoden aikana useammin kuin joka toinen päivä, uutisoi Yle.
Määrä on vähentynyt "huippuvuosista". Useimmiten virkavallan käynnit liittyvät asuntolan asukkaan ja hänen vieraansa kärhämään.
Sininauhasäätiön Ruusulankadulla asuu noin sata päihdeongelmaista asunnotonta.
Sininauhasäätiön ex-toimitusjohtaja Jorma Soini sanoo Ylelle, että poliisin tiheät vierailut paikalla kielivät siitä, ettei Ruusulankatu toimi, ja ongelmat pursuavat kadulle. Soinin mielestä päihdeongelmaisia asukkaita ymmärretään liian pitkälle, osin työntekijöiden koulutustaustasta johtuen.
– Sitten tulee tilanteita, kun tämä ei enää riitä, vaan asumista pitää alkaa raamittaa ja luoda sääntöjä. Silloin tarvitaan toisenlaista osaamista, Soini sanoo Ylen haastattelussa.
Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen ei näe kritiikkiä aiheellisena. Hän kertoo Ylelle, että Sininauhasäätiön yksiköiden hoitajat ovat saaneet lähihoitajan peruskoulutuksen ja erikoistuneet lisäksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa toimimiseen.
Soinin mielestä Mäkelänkadulla Vallilassa asuntolassa toiminut malli olisi kannattanut tuoda Ruusulankadullekin. Arvostetuimpia asuntolassa olivat Soinin mukaan vartijan koulutuksen saaneet sosiaaliset talonmiehet, koska heillä oli taito hoitaa akuutit tilanteet. Sosiaalinen talonmies myös asui itse talossa.
Karvosen mukaan talonmiesmalli on vanhanaikainen eikä ole ollut käytössä enää noin viiteen vuoteen. Hän muistuttaa Ylellä, että moni päihdeongelmaisista suhtautuu vihamielisesti auktoriteetteihin, ja toiminta perustuu luottamuksen rakentamiseen.
– Nämä asunto ensin -yksiköt ovat ihmisten koteja. Eihän missään tavallisessa kerrostalossakaan ole vartijoita paikalla, Karvonen sanoo Ylelle.
Ruusulankadun asukkaista noin 10–15 prosenttia kuntoutuu vuoden aikana ja pääsee asumaan omaan asuntoon.