Tulevien aluevaltuustojen valtuustoryhmille suunnitellut tukisummat ovat kohtuuttoman suuria. Näin ajattelevia on muissakin puolueissa kuin asiaa julkisuudessa kritisoineissa perussuomalaisisissa ja kristillisdemokraateissa.
Tuen tai vähintään sen suunnitellun tason kritisoijia on myös kokoomuksessa, jota Kuntaliiton tuoreissa laskelmissa pidetään tammikuisten aluevaalien todennäköisenä voittajana.
– Summat, joita julkisuudessa on esitetty, ovat käsitykseni mukaan kohtuuttoman korkeita, muotoilee kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen.
Hän sanoo kuitenkin, että uusi hallintotaso ei synny Suomeen ilman kustannuksia.
Liike Nyt -puolueen kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo näkee, että tuki olisi etenkin pienillä ryhmillä tarpeen, mutta ei kuitenkaan kannata sitä.
– En ymmärrä, mihin sitä rahaa pitäisi käyttää. Puolueethan saavat jo puoluetukea kauhean määrän.
Tämän asian eteenpäin vieminen on tuntunut olevan joillekin puolueille se keskeisin asia.
Puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
Valtuustoryhmille on suunniteltu tukea, jonka suuruusluokka on tämänhetkisten kaavailujen mukaan 2 000–6 000 euroa valtuutettua kohden vuodessa. Arvio perustuu useisiin eri lähteisiin.
– Sanomattakin on selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan hyvinvointialueella sadoista tuhansista euroista, valtakunnallisesti miljoonista euroista, sanoi puheenjohtaja Sari Essayah (kd) puheessaan runsas viikko sitten.
Kukin alue päättää lain mukaan itse siitä, maksetaanko tukea ja kuinka paljon. Essayahin mukaan 6 000 euron summa olisi ollut keskustelussa Uudellamaalla. Perussuomalaisten puoluejohtaja Riikka Purra sanoo sähköpostitse, että hänen käsityksensä mukaan alun perin olisi puhuttu jopa 8 000 eurosta.
– Summa on yksinkertaisesti pöyristyttävä.
Monesta puolueesta kerrotaan, että 8 000 eurosta on niissä kuultu vain perussuomalaisilta.
Myös tuen kannattajissa kuitenkin on niitä, joiden mielestä tuessa on kohtuullistamisen varaa,.
– Oma kantani on, että 5 000 euroa on jo summa, jonka yli menevää olisi vaikea perustella, kommentoi tukea kannattava puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.)
Essayah ja perussuomalaiset ovat kutsuneet rahaa piilopuoluetueksi.
Hyvinvointialueiden valmistelussa on huomattava määrä tärkeitä ja kiireellisiä asioita tehtävälistallaan, huomauttaa Sari Essayah puhelinhaastattelussa.
– On ollut tosi hämmentävää huomata alueilta tulleiden viestien perusteella, että tämän asian eteenpäin vieminen on tuntunut olevan joillekin puolueille se keskeisin asia.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Teemu Eriksson vahvistaa, että valmistelevilla toimielimillä (vate) on työlistallaan valtava määrä asioita.
– Kun teimme tiekartan, exceliin tuli muistaakseni tuhansia rivejä. Asioita on loputon lista.
Riikka Purra huomauttaa, että valtuustoryhmien taloudellinen tuki maksetaan verorahoista. Hän ennakoi uuden hallinnollisen tason nostavan veroja.
Puoluesihteereille tehdyn soittokierroksen mukaan tukeen suhtautuvat myönteisesti ainakin SDP, kokoomus, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto.
SDP:n Antton Rönnholm huomauttaa, vaikka puolueet valtakunnan tasolla julkisuudessa vastustaisivat tukea, aluetason toimijat ovat sitä jo voineet kannattaa ja ottavat sen kyllä vastaan.
Moni kannattaja näkee, että aivan uusi poliittinen toimielin tarvitsee taloudellista tukea.
– Demokratia ei ole ilmaista, sanoo kokoomuksen Kristiina Kokko.
Hänen mukaansa toinen vaihtoehto olisi ollut nostaa puoluetukea.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainenkaan ei näe asiassa "mitään ihmeellistä".
– Eikä asiaa ei ole salassa valmisteltu, kuten KD:n puheenjohtaja väittää, vaan se on laissa, jota hänkin on ollut hyväksymässä. Sama koskee perussuomalaisten puoluesihteeriä. Sattumalta tämä oli esityksenä myös ( Juha) Sipilän (kesk.) hallituksella.
Essayah huomauttaa, että laissa on mahdollisuus myös olla ottamatta tukea käyttöön eikä laissa puhuta rahasummista mitään.
Tuen puolustajat perustelevat kantaansa esimerkiksi poliittisella valmistelulla. Rönnholm ja Koikkalainen huomauttavat, että jos poliittista valmistelua ei ole, valtaa valuu virkamiehille.
Kokoomuksen Kokko sanoo, että hyvinvointialueilla pyöritetään 20 miljardin suuruista rahapottia ja siksi myös päättäjien on pystyttävä tekemään työtään tehokkaasti. Essayah huomauttaa, että kaikissa kunnissakaan ei ole ryhmätukea, vaikka niissä pyöritetään yhtä suuria summia.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan rahaa tarvitaan myös "demokraattiseen kanssakäymiseen kansalaisten kanssa".
– Sehän tarkoittaa ihan tilaisuuksien järjestämistä ja tilaisuuskustannusten kattamista, Pirkkalainen havainnollistaa.
Vihreiden Veli Liikanen huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat maantieteellisesti huomattavasti laajempia alueita kuin esimerkiksi kunnat.
– Se tietää väistämättä vähän vaikeampia käytännöllisiä kysymyksiä ratkottavaksi.
Hjallis Harkimo huomauttaa, että jos puolueelle maksetaan 5 000 euroa edustajaa kohti, 10 edustajan ryhmä saa tukea 50 000 euroa vuodessa.
– Sillä saa aika monta tilaisuutta.
Myös Timo Heinonen näkee, että tuen pitäisi lähinnä mahdollistaa ryhmäkokousten ja tilaisuuksien järjestäminen sekä tekninen tuki.
– Itse kallistuisin enemmän sentyyppiseen kuin puhtaaseen rahalliseen tukeen.
Siitä, ovatko kaavaillut rahasummat kohtuuttomia vai ei, on monta mielipidettä.
– Jos ajattelee, miten paljon ihmisiä hyvinvointialueella on, pidän kuulemiani summia suhteessa väkimäärään ja siihen, miten tärkeistä asioista siellä päätetään, ihan kohtuullisina, sanoo vasemmistoliiton Koikkalainen.
Kokoomuksen Kokko pitää summaa peräti vaatimattomana.
– Se jää varmaan keskimääräisellä valtuustoryhmällä jopa alle yhden henkilötyövuoden kustannusten.
Saman puolueen Heinosen mielestä valtuustoryhmät eivät tarvitse henkilökuntaa.
Keskustan Pirkkalainen huomauttaa, että Helsingissä osa valtuustoryhmistä saa jopa 7 000 euron tukea valtuutettua kohti. Hänestä Helsinki on uudelle järjestelmälle hyvä verrokki, mutta ei kannata ihan yhtä suurta tukea.
Moni mainitsee, että myös muusta kuin valtuutettujen lukumäärään perustuvasta tuesta voidaan sopia, jos sopiva esitys löytyy.
Vastustajat näkevät, että valtuustoryhmien toiminta voitaisiin järjestää ilmankin tukea, kuten maakuntavaltuustoissa ja monissa kunnissa.
– Maakuntavaltuustojen päätettävänä on, kaikella kunnioituksella, mikroskooppinen määrä asioita tähän uuteen hallinnon tasoon. Varmaan asiaa voi hahmottaa budjetin näkökulmasta. Hyvinvointialueet ovat miljardien organisaatioita. Maakuntavaltuustot ovat siihen verrattuna pieniä puulaakeja, sanoo vihreiden Liikanen.
– Minusta heillä (tuen vastustajilla) on velvollisuus kertoa, mitkä ne muut tavat voisivat olla, kommentoi keskustan Pirkkalainen.
Hän näkee, että tuki on läpinäkyvämpi tapa kuin esimerkiksi ulkopuolisten rahoittajien hakeminen.
Essayahin mukaan esimerkiksi ryhmäkokoontumisia voitaisiin tukea rahan sijaan tarjoamalla kokouksille tiloja hyvinvointialueen käytössä olevissa rakennuksissa ja esimerkiksi asiantuntijoita pestattaisiin puhumaan kaikille valtuutetuille.
Hänestä olisi parempi, jos aluevaltuustojen annettaisiin ensin aloittaa ja katsoa, tarvitsevatko ryhmät rahaa. Jos rahaa tarvitaan, puoluetuen korottaminen olisi hänestä läpinäkyvämpi tapa.
