Helsingin kouluissa voi opiskella jopa Krishna-uskontoa, opetusta järjestetään jos 3 huoltajaa vaatii –  Katsomusaineet eivät kuitenkaan ole kaikkien saatavilla: "Eihän se ole tasa-arvoista"

Rehtori Jutta-Riina Karhunen kertoo, että oppilaat jakautuvat melko tasaisesti evankelisluterilaisen, islamin ja elämänkatsomustiedon tunneille. Neljänneksi suosituin katsomusaine on ortodoksiuskonto. Marjo J. Rämö

Marjo Rämö

Helsingin peruskouluissa järjestetään kuluvana lukuvuonna seitsemän eri katsomusaineen opetusta.

Tarjolla on niin evankelisluterilaisen, ortodoksisen ja katolisen uskonnon opetusta kuin myös elämänkatsomustietoa, islamia, buddhalaista ja Krishna-uskontoa.

Oppiainepaletti ei kuitenkaan ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla.

– Jos lapsi kuuluu evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan hän ei saa valita elämänkatsomustietoa tai muita katsomusaineita, ja jos ei kuulu, voi vapaasti valita katsomusaineen, tiivistää Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen.

Kiusaaminen somessa jää usein piiloon: Vantaalla 19000 koululaista saa käyttöönsä uuden, tekoälyä hyödyntävän palvelun – Helsinki seuraa millaisia kokemuksia siitä saadaan

Hän kertoo saaneensa useita yhteydenottoja asiasta lasten huoltajilta. Rehtori ymmärtää heitä täysin.

– Eihän se tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ole, Karhunen sanoo.

Perusopetuslain mukaan evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuuluvan on osallistuttava oman kirkkokuntansa mukaiseen opetukseen. Sama koskee ortodoksisiin seurakuntiin kuuluvia. Vapautusta voi hakea, jos opetusta ei pystytä järjestämään omassa koulussa. Käytännössä Helsingissä ei koskaan tapahdu näin evankelisluterilaisen opetuksen kohdalla – vähemmistöuskontojen kohdalla kylläkin.

Valtaosa muiden uskontojen piiriin kuuluvista lapsista ei kuulu uskonnollisiin yhdyskuntiin. Tällöin he voivat valita vapaasti katsomusaineensa.

Pitäisikö opettajille joissain kouluissa maksaa parempaa palkkaa? – OAJ: Opettajien palkkakannustimelle ei ole estettä

Epätasa-arvon lisäksi omiin lokeroihin eriytynyt katsomusaineiden opetus ei ole Karhusen mielestä tätä päivää. Nykymuotoinen katsomusaineiden opetus pitää yllä turhaa me- ja te-jaottelua.

– Miksi me ei opita toisiltamme ja huomata, miten paljon yhtäläisyyksiä on eri katsomuksissa?

460 oppilaan koulua johtava Karhunen on kaikille yhteisen katsomusaineen kannalla. Jo nyt eri katsomusaineiden opetussuunnitelmissa noin kolme neljäsosa on samansisältöistä.

Lain mukaan uskonnonopetus ei saa olla tunnustuksellista, tunneilla ei esimerkiksi rukoilla. Lasten uskonnollinen kasvatus on kotien tehtävä.

Helsingissä on joitakin kouluja, joissa osa katsomusaineiden opetuksesta toteutetaan kaikille yhteisenä opetuksena.

Uskonnonopetus kouluissa on herkkä aihe. Etenkin vähemmistöuskontojen parissa pelätään jalkoihin jäämistä ja opetuksen laadun kärsivän.

Kuva: Luvattomia tunkeilijoita kiinnostanut koulurakennus revitään maan tasalle

Nykyisen perusopetuslain mukaan oman uskonnon mukaista opetusta on järjestettävä kolmen huoltajan sitä pyytäessä. Kaupungilla on oikeus järjestää opetus keskitetysti, eri luokkatasoja voidaan myös yhdistää yhdeksi opetusryhmäksi.

Esimerkiksi Maunulan alakouluun on koottu kuuden oppilaan ryhmä 1.–3.-luokkalaista, jotka opiskelevat Krishna-uskontoa. 4.–6.-luokkalaisilla on oma kuuden hengen ryhmänsä. Ressun peruskoulussa kokoontuu kaksi Krishna-uskonnon pienryhmää, joista toisessa on vain yksi oppilas, sillä 3.-luokkalaisella uskontoa on kaksi oppituntia viikossa. Muilla alakoulun luokka-asteilla katsomusaineita on tunti viikossa.

Kankarepuiston kouluun Jakomäkeen keräännytään taas buddhalaisen uskonnon oppitunneille.

Opetussuunnitelmat ovat olemassa Helsingissä opetettavien katsomusaineiden lisäksi adventistiselle, bahá’í-, helluntailiikkeen, juutalaiselle, kristinyhteisön ja vapaakirkolliselle uskonnoille sekä mormonien Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonnolle. Näiden katsomusten opetus on siis tarjottava kolmen huoltajan niin pyytäessä.

Viime vuonna katsomusaineiden opiskelu Helsingissä jakautui seuraavasti: evankelisluterilainen uskonto noin 24 000 lasta, elämänkatsomus noin 10 000 lasta, islam noin 5 000 lasta, ortodoksi noin 1 200, katolinen noin 300 lasta, buddhalaisuus 27 lasta ja Krishna-uskonto 13 lasta.

Pitäisikö opettajia houkutella lähiöiden kouluihin rahalla? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar valmis poikkeuksellisiin toimiin: "Työskentelyn erityishaasteet voisivat näkyä palkassa"

Katsomusaineiden opetuksen uudistustarpeita selvitetään parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Helmikuussa valmistuvalta selvitykseltä odotetaan muun muassa vaihtoehtoisia esityksiä katsomusaineiden uudistamistarpeista ja toteuttamistavoista entistä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on varmistaa, että katsomusaineiden opetus toteutuisi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kansallisesti.

Myös kansalaiset ovat aktivoituneet. Kansalaisaloite.fi -palvelussa kerätään nimiä vapaasti valittavan elämänkatsomustiedon opiskelun puolesta.

Palvelussa tehty aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuudessa kuukaudessa. Reilu kuukausi sitten jätetty aloite on kerännyt yli 8 000 kannatusilmoitusta.

"Pisa-saavutukset laskevat ja pienille lapsille hankitaan peltoreita" – Avokoulujen runsastuminen hirvittää Helsingin valtuutettuja

Hinta ei ole tiedossa

Pääasiassa isoja ryhmiä

Katsomusaineiden opetuksen hinta Helsingissä ei ole saatavilla.

– Emme seuraa yksittäisten oppiaineiden kustannuksia, kertoo perusopetusjohtaja Outi Salo.

Salo toteaa, että vaikka osa opetusryhmistä voi olla hyvinkin pieniä, suosituimpia katsomusaineita opiskellaan normaaleissa 20–25 oppilaan ryhmissä. Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksessa on noin 85 prosenttia (34 000) Helsingin peruskoululaisista.

– Pieniä ryhmiä syntyy myös mm. kielten tai jonkun valinnaisaineen opetuksessa, Salo huomauttaa.

Ainutlaatuinen leipomo on paistanut minileipiä Kalliossa jo lähes 100 vuotta – näitä tuotteita saa vain Suomen kirkoista

Munkkiniemen uusi kirkkoherra on osallistuvaa sorttia – takana myös työskentely Saksassa

Satu Järvenkallas kasvatusjohtajaksi

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut