Risto Alapuro, 77, näki omin silmin neuvostovallan murenemisen – kokosi päiväkirjansa historiateokseksi: "Demokratiaa vaadittiin, mutta jäi pitkälti iskulauseiden asteelle"

Kirja: Neuvostoliitto romahti, Risto Alapuro näki kaiken.

Sosiologi Risto Alapuro näki 30 vuotta sitten omin silmin, kuinka Neuvostoliitto syöksyi kohti tuhoaan. Nyt Alapuro on koonnut tapahtumista kirjan. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Tasan 30 vuotta sitten yksi maailman suurimmista imperiumeista kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Neuvostoliiton hajoaminen alkoi jo 1980-luvulla, mutta syöksykierre huipentui joulukuussa 1991, jolloin Mihail Gorbatšov ilmoitti erostaan.

Sitä ennen neuvostotasavallat itsenäistyivät ripeässä tahdissa.

Ullanlinnassa asuva sosiologi Risto Alapuro, 77, näki omin silmin neuvostovallan murentumisen.

– Olin silloin tekemässä Moskovan ja Leningradin yliopistoissa tutkimusta Neuvostoliiton sosiaalisista liikkeistä, mutta se tutkimus ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Aika ajoi yksinkertaisesti sen aiheen ohi, Alapuro ynnää.

Vuosi idän ihmemaassa ei kuitenkaan mennyt hukkaan, kiitos Alapuron tekemien päiväkirjamerkintöjen.

Nyt hän on koonnut päiväkirjoistaan tuoreen teoksen Vallankumouksessa, jonka Vastapaino on julkaissut.

– Kyllä neuvostovallan tuleva kaatuminen näkyi maassa monella tavalla. Rahajärjestelmä oli kriisissä, eikä kaupan jakelujärjestelmä toiminut alkuunkaan kunnolla, Alapuro kertoo.

Esimerkiksi tammikuussa 1991 hallituksen rahauudistus sai koko Moskovan sekaisin, kun vanhat ruplasetelit poistettiin käytöstä.

Sekava rahamuutos sai kansan miltei hyökkäämään kadulle kaatamaan Mihail Gorbatšovin hallitusta.

– Yhteiskunnallista keskustelua kyllä käytiin runsaasti ja maahan vaadittiin demokratiaa ja kansalaisoikeuksia. Ne kuitenkin jäivät pitkälti pelkkien iskulauseiden asteelle.

Alapuro palasi Suomeen toukokuussa 1991, Gennadi Janajevin johtama juntta teki itärajan takana epäonnistuneen vallankaappausyrityksen elokuussa.

– Kaatuvassa Neuvostoliitossa olivat kaikki polut avoinna, eikä tulevaisuudesta ollut kellään tarkkaa hahmotelmaa, Alapuro sanoo.

– Itse laskin, että jos vanhan vallan palauttajat olisivat saaneet asevoimat taakseen, jopa täysi sisällissota olisi tuolloin voinut olla mahdollinen, koska neuvostovallan vastaisuus oli maassa niin suurta. Onneksi kuitenkin arvioin väärin.

Vaikka suuri itänaapuri on jo kauan aikaa sitten luhistunut, intohimoisen tutkijan kiinnostusta se ei silti ole sammuttanut.

– Läheskään kaikkea vuoden 1991 tapahtumista ei ole vielä selvitetty. Erilaisille analyyseille ja pohdinnoille on varmasti tilaa.

– Nykypäivän Venäjällä kehitys kulkee selvästi päinvastaiseen suuntaan kuin Neuvostoliiton viimeisinä vuosina. Suuri kysymys on se, painuuko Venäjä takaisin autoritaariseen alhoon, Alapuro pohtii.

Alapuro, Risto: Vallankumouksessa. Moskovan päiväkirjat 1990–1991. Vastapaino 2021.

Kuka?

Risto Alapuro

Kansainvälisesti tunnettu sosiologi.

Tohtori 1973. Sosiologian professori Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa 1986–2010.

Tutkijana Yhdysvalloissa, Pariisissa ja Moskovassa 1970–1990-luvuilla.

77-vuotias, asuu Ullanlinnassa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut