Tämä pieni muutos ruoanlaitossa voi auttaa pysymään terveenä – Suomalaisten into jynssätä juureksiaan ihmetyttää: "Multaisia porkkanoita ei todellakaan tarvitse kuoria"

Ruoka: Liian hygieeniset elintarvikkeet eivät ole hyödyksi kellekään. Syksyn juures- ja sienisato on täynnä hyviä mikrobeja.

Uudenmaan marttojen kotitalouden asiantuntija muistuttaa, että multaporkkanaa ei tarvitse kuoria. Osa kasvisten mikrobeista tekee tutkitusti hyvää vatsalle. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Enemmistö suomalaisista kammoksuu kunnon syksyistä multaporkkanaa turhan päiten.

Kun entisaikaan lapset saattoivat kiskaista porkkanan irti penkistä, pyyhkäistä siitä hihaansa enimmät mullat ja popsia suuhunsa, nyt monessa perheessä juurekset kuoritaan lähes neuroottisesti.

– Valtaosa tarttuu juuresten kohdalla kuorimaveitseen aivan suotta. Yleensä multaisia porkkanoita ja perunoita ei todellakaan tarvitse kuoria, sillä niille riittää huolellinen huuhtelu. Juuresharjaa voi käyttää tarvittaessa, muistuttaa Uudenmaan martat ry:n kotitalouden asiantuntija Hanna Pikkarainen.

– Jos kaikki juurekset aina kuoritaan, silloin menetetään myös niiden pinnalla olevaa, mullasta tullutta tervettä mikrobikantaa.

Pikkaraisen mukaan sama koskee myös sieniä: hyvin harvaa sientä kannattaa erikseen pestä. Lähes aina riittää se, että sieni puhdistetaan kevyesti sieniharjalla.

Hän tuntee pääkaupunkiseutulaisten ruokailumieltymykset, sillä Pikkarainen vetää tänäkin syksynä Kampissa toimivassa marttojen koulutuskeittiössä useita suosittuja ruokakursseja.

Pikkarainen ei ole näkemyksineen suinkaan yksin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimuksissa on kartoitettu maaperäbakteerien terveysvaikutuksia – ja tulokset ovat mielenkiintoisia.

Etenkin Acinetobacter lwolffii -bakteereilla tehdyissä hiirikokeissa on todettu, että maaperässä olevat bakteerit edistävät tulehdusta hillitsevien proteiinien eritystä elimistössä.

Myös ihmisryhmien kesken tehdyissä vertailuissa on todettu, että maanläheisempää elämää viettävästä ryhmästä löytyy suurempi määrä hyvää tekeviä maaperäbakteereja.

Muu huolellisuus luonnonantimien poiminnassa on toki tarpeen. Esimerkiksi sieniä ja marjoja ei pidä poimia vilkasliikenteisen tien lähistöltä – varoetäisyys on noin 50 metriä.

– Teillä kulkevien autojen renkaista saattaa muun tiepölöyn mukana irrota helposti kadmiumia, joka siirtyy sienten kautta ihmisiin.

Monen suomalaisen into siivota myös kotinsa lähes kliinisen puhtaiksi ei ole terveyden kannalta paras mahdollinen tapa.

– Koko asuntoa ei tarvitse desinfioida alinomaa, eikä pienestä pölymäärästä ei ole terveille haittaa. Siisti, mutta ei desindioitu koti lisää vastustuskykyä luonnollisella tavalla, Pikkarainen korostaa.

Aivan tavallisessa kodissa voi hyvinkin olla kolmesta viiteen litraa myrkyllisiä pesu- ja valkaisuaineita sekä kasvien lannoitusaineita.

Liikaa käytettyinä ne voivat ärsyttää silmiä ja tuottaa ongelmia keuhkoille.

– Kohtuus on paras tapa, myhäilee Pikkarainen.

Kuka?

Hanna Pikkarainen

Uudenmaan martat ry:n kotitalouden asiantuntija.

Vetää muun muassa ruokakursseja marttojen opetuskeittiössä Kampissa.

49-vuotias, harrastuksina luonnossa liikkuminen ja luonnonantimien keruu, vesijuoksu, lenkkeily.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut