Helsingin päiväkodeissa on käynnissä ainutlaatuinen kokeilu – Aloittavatko suomalaislapset jatkossa esikoulun jo 5-vuotiaina?

Päiväkoti Merirastin pihamaalla peuhaavat viisivuotiaat Sam, Sama, Ilja ja Lumi ovat esirintamassa, kun Helsingin kaupungin päiväkodit ovat ryhtyneet uuteen esiopetuskokeiluun.

Helsingissä kaksivuotiseen esiopetuksen kokeiluun osallistuu alkaneena lukuvuonna yhteensä noin yhdeksänsataa viisivuotiasta lasta. Päiväkoteja on mukana kokeilussa kaikkiaan 47, joista kaksi on ruotsinkielisiä.

Yksi kokeilussa mukana olevista päiväkodeista on päiväkoti Merirasti: siellä on elokuussa aloittanut toimintansa Merilohikäärmeiden ryhmä, jossa tarjotaan esiopetusta suomeksi ja englanniksi.

Ryhmässä on yhdeksäntoista lasta.

Tavanomaisen opetuksen lisäksi lapset tutustuvat englantiin vähintään tunnin verran päivässä. Uuteen kieleen päästään kiinni monin eri tavoin, esimerkiksi maanantain ja keskiviikon opetuspiirissä.

Tarkoituksena ei ole opettaa lasta lukemaan.

Tiistaisin ja perjantaisin puolestaan kokoonnutaan pienryhmissä viereiselle nuorisotalolle sekä Haruspuistoon. Torstaina päiväohjelmaan kuuluu luonnontieteiden tutkiminen.

Esiopetusta on Helsingissäkin on kritisoitu siitä, että opetus ei ole ollut riittävän koulumaista. Esimerkiksi osa lukemaan jo oppineista esikoululaisista saattaa turhautua, kun muut samanikäiset vielä jankkaavat aakkosten alkeita.

– On selvää, että kaikenikäiset lapset ovat keskenään hyvinkin erilaisella kehitystasolla. Tässä suhteessa varhaiskasvatuksen opettajilla on merkittävä vastuu huomioida nämä erot, muistuttaa päiväkodin johtaja Annika Kantola.

Varhaiskasvatuksen opettajien liiton asiantuntija Jaana Lahdenperä-Laine on Kantolan kanssa samaa mieltä.

– Opettajat on Suomessa koulutettu hyvin huomaamaan suuretkin tasoerot. Tarpeen vaatiessa opettaja voi esimerkiksi jakaa ryhmän pienempiin ryhmiin, joissa on samalla kehitystasolla olevia lapsia, Lahdenperä-Laine kertoo.

– Toisaalta voidaan toimia niinkin, että taidoiltaan kehittyneempi lapsi laitetaan sellaiseen ryhmään, jossa on taidoiltaan vaatimattomampi lapsi. Näin taitavampi tavallaan ohjaa muita.

– Jos lapset alkavat tylsistyä esiopetuksessa, silloin opettajan on syytä katsoa peiliin. Opettajan pitää huomata tilanne ja muuttaa toimintatapaansa.

Lahdenperä-Laineen mukaan varhaiskasvatuksen tarkoituksena ei ole opettaa lasta lukemaan.

– Esikoulussa opitaan paljon muitakin taitoja, esimerkiksi sosiaalisia taitoja. Leikkitaitojen avulla puolestaan voidaan oppia ehkäisemään vaikkapa kiusaamista.

Viisivuotiaiden lasten vanhemmat ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvinkin kiinnostuneina.

– Hanke on käynnistynyt varsin hyvin. Esimerkiksi käytännössä kaikki vanhemmat ovat olleet innostuneita siitä, että heidän lapsensa pääsevät kokeiluun mukaan. Tiedossani ei ole tapauksia, joissa lapsia olisi siirretty takaisin tavallisiin päiväkotiryhmiin, vaikka se onkin aivan mahdollista, kertoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan erityissuunnittelija Henrietta Suomalainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on suhtautunut esiopetuskokeiluun Jaana Lahdenperä-Laineen mukaan positiivisesti.

– Esimerkiksi suomen kieltä toisena kielenään oppivat lapset halutaan saada mukaan päiväkotitoimintaan mahdollisimman varhain.

– Ja tämä esiopetuskokeilu antaa siihen hyvät mahdollisuudet.