Kotimainen matkailukysyntä ei riitä pelastamaan Helsingin seudun palveluyrityksiä, selviää Kauppakamarin toimialakatsauksesta – "Kansantalous menettää toista vuotta peräkkäin yli viisi miljardia"

Uudenmaan yrittäjät toivovat, että kansainvälistä matkailua edistettäisiin Suomessa. Kuvituskuva. Armi Suojanen/Arkisto

Minna Harmaala

Helsingin seudun yritysten liiketoiminta on piristynyt selvästi ja henkilöstömäärä on kasvanut, selviää Helsingin seudun kauppakamarin tänään julkistetusta toimialakatsauksesta.

Erityisen vahvaa kasvu on ollut majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, mutta myös kuljetus- ja varastointialan sekä kotitalouspalveluiden liiketoiminta on kasvanut.

Vaikka palvelualat ovatkin hyvässä nousussa, pandemiaa edeltävästä tasosta ollaan edelleen selvästi jäljessä.

– Nyt pitää tehdä kaikki voitava, että kansainvälinen matkailu ja liiketoiminnot saadaan nopeasti kasvuun. Kesällä piristynyt kotimainen kysyntä ei voi korvata ulkomaista kysyntää, jota ilman hotellit pysyvät vajaakäytöllä, ammattimaisissa tapahtumissa ei ole riittävästi kävijöitä ja matkustajalaivat menevät puolityhjinä, ravintolat eivät toimi kannattavasti ja vähittäiskaupan riutuminen Helsingin ydinkeskustassa kiihtyy, arvioi tiedotteessa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tämän vuoden kolmannessa toimialakatsauksessa erityisteemana on juuri matkailu, johon koronapandemian vaikutukset ovat vaikuttaneet dramaattisesti.

Majoitus- ja ravitsemisalan liiketoiminta on toimialakatsauksen mukaan noussut huhti-kesäkuussa vuoden takaisista pohjalukemista: menneenä kesänä hotelleissa yövyttiin edelliskesää enemmän ja kansainvälisiä matkustajiakin alkoi taas tulla Helsingin seudulle.

Kauppakamarin tiedotteessa kuitenkin todetaan, että vaikka matkustajamäärä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla nousi, se on edelleen alle viidenneksen vuoden 2019 tasosta.

Laivamatkustajien määrät kääntyivät kesällä 2021 loivaan nousuun.

– Suomen kansantalous menettää toista vuotta peräkkäin yli viisi miljardia euroa matkailun vientituloa, eikä se tunnu kiinnostavan päätöksentekijöitä, kommentoi tiedotteessa Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

Matkailun näkymiä on kartoitettu esimerkiksi Etlan viime viikolla julkaisemassa raportissa, jossa on kolme skenaariota lento- ja laivaliikenteen matkustajamäärien palautumisesta vuoden 2023 loppuun mennessä. Synkimmässä ennusteessa lentoliikenteen matkustajamäärät jäävät vuoden 2019 tasosta jopa 23 prosenttia, ja laivaliikenteen osalta pudotus on 17 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Alan toimijat lähettävät Kauppakamarin mukaan samansuuntaisia terveisiä toimialasta riippumatta: asenneilmapiirin pitäisi muuttua matkustamista kohtaan positiiviseksi. Tämä edellyttää selkeää viestiä hallitukselta siitä, että terveysturvallinen matkustaminen on nyt mahdollista ja hyväksyttävää.

Uudenmaan yritysten tuotantoa hidastaa tällä hetkellä merkittävästi työvoimapula, toimialakatsauksesta selviää.

Markku Lahtisen mukaan työvoimapula pahenee niin kauan kuin työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia ei saada toteutettua eikä työperäistä maahanmuuttoa pystytä lisäämään.

Yritykset ennakoivat kuitenkin palkkaavansa lähikuukausina lisää työntekijöitä.

– Henkilöstömäärä on kasvanut reippaimmin kotitalouksien palveluissa. Rakentamisessa henkilöstömäärä on pysytellyt suunnilleen vuoden takaisella tasolla. Työntekijöitä on palkattu keskimääräistä enemmän informaatio- ja viestintäalalle, liike-elämän palveluihin ja rahoitukseen, Lahtinen kertoo tiedotteessa.

Samalla yritykset käyttävät nyt aiempaa enemmän rahaa palkkoihin.

Palkkasummat ovat kohonneet kaikilla päätoimialoilla. Voimakkainta kasvu on ollut vuoden takaiseen verrattuna majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut