Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

200 hakemusta, eikä töitä:  Marjalla, 54, on neljä tutkintoa –  Zoran, 55, lähettää hakemuksia päivittäin

Työelämä: Marjalla, 54, on neljä tutkintoa. Töitä ei silti ole löytynyt. Zoran etsii töitä ja kerää pulloja.

Pääkaupunkiseudun akuutista työvoimapulasta on puhuttua paljon viime viikkoina. Helsingin Uutiset kertoi muutama viikko sitten jopa yritysten kasvun tappavasta työntelijäpulasta.

Lue: Helsinkiläinen autokorjaamo palkkaisi heti 2–3 asentajaa mutta osaajia ei ole – vuokratyöfirman käytössäkin omat haasteensa: "Jos henkilö on löytynyt, työlupaa ei välttämättä ole ollut"

Nyt ääneen pääsevät työnhakijat. Helsingin Uutiset pyysi lukijoitaan kertomaan, minkälaisia kokemuksia työnhaussa on ollut. Marja (nimi muutettu) ja Zoran Tosovic kertovat omat tarinansa.

Reilut viisi vuotta työttömänä ollut helsinkiläinen Marja, 54, laskeskelee vuosien aikana lähettäneensä lähes 200 työhakemusta. Marjalla on neljä tutkintoa, joista kaksi ylempää korkeakoulu- ja kaksi ammattitutkintoa. Päivittääkseen osaamistaan viimeisimmän tutkinnon nainen suoritti viime vuonna.

– Sitten hain 27 työpaikkaa. Ajattelin, että tutkinto tietojenkäsittelystä olisi parantanut työllistymistäni, mutta siitäkään ei ole ollut hyötyä. Tilanne ei muuttunut mihinkään.

Liike-elämän puolella pääasiassa johto- ja digikehitystehtävissä työskennellyt Marja sanoo päässeensä työhaastatteluun ainoastaan yhdeksän kertaa. Erilaisten johtotehtävien lisäksi hän on hakenut asiantuntijapaikkoja, jopa harjoittelijaksi.

– Ongelma työnhaussani on ollut, etten yleensä pääse edes haastatteluihin. Jos tuntuu, että haastattelu on mennyt ihan hyvin, en koskaan kuitenkaan tule valituksi.

Marja jäi työttömäksi yt-neuvotteluiden seurauksena vuonna 2016. Helsingin Uutiset on nähnyt Marjan CV:n ja julkisen LinkedIn-proofiilin.

Ajatukset ikäsyrjinnästä ovat vahvistuneet Marjan keskusteluaan useiden työnhakijoiden kanssa.

– Monet ovat sanoneet, että on algoritmeja, joissa yli 50-vuotiaiden hakemukset heitetään roskakoriin. Toinen sanoi, että suorahakutoimiston rekrytoijaa on kielletty lukemasta yli 5-kymppisten hakemuksia. Näitä on hyvin vaikea todistaa, koska kukaan työnantaja ei sano sitä ääneen.

Usean vuoden aktiivisen työnhaun jälkeen Marjasta tuntuu, että jo pitkä työttömyys itsessään tekee työllistymisestä mahdotonta.

– Tuntuu siltä, ettei tässä ole enää kauheasti järkeä. Työhalu olisi suuri ja haluaisin tehdä vielä töitä. Mitkä ovat esteet sille, että yli 5-kymppisiä ei enää noteerata työnhakutilanteessa? Marja pohtii.

Suomessa puhutaan paljon korkeakoulutettujen työvoimapulasta. Marjan mielestä silloin tarkoitetaan 30–40-vuotiaita.

– Kukaan ei ole kiinnostunut vanhemmista työnhakijoista. Minun työpanokseni menee siihen, että teen työhakemuksia vuodesta toiseen.

Tasokkaissa hotelleissa Suomessa ja ulkomailla sekä tehtaalla työskennellyt serbi Zoran Tosovic, 55, on heinäkuusta alkaen lähettänyt yli 60 työhakemusta. Keskimäärin hän on lähettänyt yhden hakemuksen joka arkipäivä.

– Hakemukset ovat johtaneet viiteen työhaastatteluun ja nollaan työpaikkaan. Se siitä työvoimapulasta.

Tosovic on asunut Suomessa yli 30 vuotta. Suomen kansalaisuuden hän sai vuonna 1999. Viime vuoden tammikuusta alkaen mies on ollut työttömänä.

– Olen hakenut töitä hotelli- ja ravintola-alan lisäksi teollisuudesta ja logistiikasta sekä monelta muulta alalta.

Jatkuvaa työnhakemista Tosovic kuvailee turhauttavaksi, loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi.

– Se on kuin ajan haaskausta. Työvoimapulasta puhutaan jatkuvasti. Mutta kun paikkaa hakee, sitä ei saa, mies ihmettelee.

Suomessa on tällä hetkellä noin 290 000 työtöntä työnhakijaa.

Itä-Helsingissä asuva Tosovic on erityisen ärsyyntynyt keskustelusta "laiskoista työnhakijoista" ja siitä, että ihmisiä ei löydy töihin edes työpaikkoihin, jotka eivät juurikaan vaadi koulutusta. Näin totesi Marimekon ex-toimitusjohtaja Mika Ihamuotila muutama viikko sitten Twitterissään yrittäjätuttavansa todenneen.

– Olen huippumotivoitunut tekemään työtä ja ansaitsemaan rahaa. Puhun yhdeksää kieltä. Teen työtä enemmän kuin moni työssäkäyvä. Voiko tällainen ihminen olla laiska? Tosovic ihmettelee.

Tosovic kerää päivittäin jopa kahdeksan tuntia pulloja ympäri Itä-Helsinkiä.

– Haluan näyttää itselleni ja muille, että vika ei ole minussa. Työtä pitää tehdä, ansaita rahaa ja mennä elämässä eteenpäin kaikista esteistä huolimatta. En suostu olemaan köyhä ja toimeton, vaikka olenkin työtön. Kyse on taistelusta ja periksiantamattomuudesta.

Tosovic opiskelee myös aktiivisesti kieliä. Vuosien varrella miehellä ollut useita pidempiäkin työttömyysjaksoja. Helsingin Uutiset on nähnyt miehen työtodistuksia, joissa Tosovicia kuvaillaan ahkeraksi, joustavaksi, kielitaitoiseksi ja luotettavaksi.

– Tunnen paljon työssäkäyviä ihmisiä, joita en ole koskaan vapaa-ajallaan nähnyt selvin päin. Minkälaisia työntekijöitä he mahtavat olla? He kyllä kelpaavat suomalaisille työnantajille, mutta minä en.

Yksi syy voi miehen mukaan olla ikä.

– Tiedän hyvin, että työnantajat suosivat nuoria, 20–30-vuotiaita työnhakijoita, mutta ikä on suhteellinen käsite. Olen jo 55-vuotias, mutta tunnen itseni nuoreksi ja olen hyvässä kunnossa.

Tosovic aikoo vielä jatkaa työnhakuaan, mutta mielessä on käynyt haun lopettaminenkin.

Marja on mielenkiinnosta alkanut seurata, keitä tehtäviin valitaan. Julkisen puolen työpaikkahauissa valinnat ovat julkisia.

– Valitut ovat aina olleet minua nuorempia, jopa opiskelijoita. Koen, että minulla on hyvää osaamista.

Marja uskoo, että suurin este saada koulutustaan vastaavaa työtä on ikä.

– Eihän sitä kukaan koskaan tunnusta, että se johtuu iästä. Olen ruvennut soittamaan perään ja kysymään, miksi en tullut valituksi. Hirveän vähän on tullut selkeitä vastauksia. Viimeksi pääsin kolmen joukkoon, mutta en tullut valituksi. Syyksi kerrottiin toisen työntekijän työskentelevän nopeammin kuin minä.