Keskustelua kaupunginosien lempinimistä on käyty viime viikkoina lähinnä huumorimielellä sosiaalisessa mediassa. Asiasta virisi keskustelu Alepa-ketjun Korttelitoive-kampanjan mainoksista, joissa Alepat omaamat kaupunginosat oli nimetty mainokseen lempinimillä.
Helsingin Uutiset kertoi asiasta aiemmin tällä viikolla.
Stadin slangin Tsilari-lehden päätoimittaja Seppo Palminen sanoo huomanneensa mainokset ja olevansa iloinen aina, kun huomaa slangia käytettävän.
– Tästä mainoksesta huomaa selvästi, että osa näistä on jonkun uuden sukupolven ehkä vähän väkisin vääntämiä. Vaikka pikkuisen korvaan särähtää, olemme iloisia, että joku on käyttänyt tai ainakin yrittänyt käyttää slangia.
Palmisen sanavarastossa Pihlajistolle ei ole slanginimeä lainkaan eikä Pihlis tarkoita Pihlajamäkeä. Mies sanoo kuulevansa Jistosta ensimmäistä kertaa.
– Se on sen verran uusi kaupunginosa. Nimet ovat paljon myös ajassa kiinni.
Pihlajisto rakennettiin 1970-luvun alussa vieressä sijaitsevan Pihlajamäen kylkeen.
Palmisen sanavarastossa Pihlajistolle ei ole slanginimeä lainkaan eikä Pihlis tarkoita edes Pihlajamäkeä.
– Meidän ikäpolven ihmisille Pihlis on Pihlajasaari.
Kalliosta kotoisin oleva Palminen sanoo kiinnittäneensä mainoksessa huomiota esimerkiksi Kallioon, jolle mainoksessa ei ole slanginimeä lainkaan. Kallio on Bärtsi tai Berkka.
– Suurin osa nimistä tulee ruotsinkielestä, pienempi osa venäjänkielestä.
Vartsika, Hertsika, Bööle, Skatta, Munkka, Ogeli, Seuris, Suokki, Tölikkä, Laru, Pitsku, Kaivari, Hakis ja Valkka eli Vallila sekä Heruli eli Hermanni, luettelee Palminen tuttuja kaupungnosia.
– Ja Ruoholahti on Gresa, ei mikään Ruohis. Jätkäsaari oli Busis jo silloin kun siellä oli satama.
Vanhoissa asiakirjoissa paikka on esiintynyt muodoissa Busholmen. Mainoksessa Jätkäsaari on Jätkis.
Palminen korostaa, että Stadin slangi ei suhtaudu slangiin tiukkapipoisesti. Slangi muuttuu koko ajan riippuen siitä, kuka sitä käyttää.
– Me olemme vain riemuissamme, että uusikin sukupolvi käyttää sitä. Se on selvästi nyt muodissa.
Slangia ei slangitaituri Palmisen mukaan kannata ottaa kovin tiukkapipoisesti. Se muuttuu koko ajan.
– Kun joku sana on kehitetty jossain korttelissa ja lähtenyt liikkeelle, se on kahden korttelin päässä jo ymmärretty tai kuultu väärin ja sitä on ruvettu sitten käyttämään. Eri kaupunginosissa käytetään erilaisia nimiä.