Entistä useampi asuntolainan hakija suojautuu nyt korkojen mahdolliselta nousulta, käy ilmi pankeille tehdystä kyselystä.
Ylivoimainen enemmistö valitsee asuntolainansa viitekoroksi vaihtuvakorkoisen 12 kuukauden euriborkoron. Sen nousua torjumaan voi valita suojausmekanismin, joka takaa, etteivät lainakulut nouse, vaikka viitekorko niin tekisi.
Danske Bankissa korkosuojaus tunnetaan nimellä korkoputki.
– Miltei puolet asunnon ostajista on kiinnostuneita suojaamaan korkoa seuraavalle viidelle vuodelle – ja näin ollen korkoputkellisten lainojen kysyntä on pysynyt korkeana, sanoo johtaja Sari Takala Danskesta.
Myös OP-pankin mukaan kiinnostus korkosuojaukseen on tänä vuonna lisääntynyt. Johtaja Kaisu Christien mukaan suomalaiset ovat viime vuosina tottuneet vaihtuvakorkoisiin lainoihin, mutta nyt kiinnostusta on niin OP:n tarjoamalle korkokatolle kuin kiinteäkorkoisille lainoille.
– Korkokaton voi ottaa vanhaan tai uuteen lainaan 5–14 vuodeksi. Tässä markkinatilanteessa valtaosa on kiinnostunut lukitsemaan lainansa koron pitkäksi aikaa matalalle tasolle.
Valtaosa on kiinnostunut lukitsemaan lainansa koron pitkäksi aikaa matalalle tasolle.
OP:n omistaja-asiakkaat voivat sitoa lainansa kiinteään korkoon jopa 25 vuodeksi.
Nordeassa puolestaan noin kolmas asuntolaina pitää sisällään korkosuojan tai on ainakin osittain sidottu kiinteään korkoon. Noin 95 prosenttia on silti valinnut vaihtuvan koron.
– Lisäksi osa asiakkaista suojautuu korkojen nousuja vastaan säästämällä tai sijoittamalla esimerkiksi kuukausirahastoon, kertoo johtaja Jani Eloranta Nordeasta.
Suomalaisten halukkuus ottaa korkosuoja kertoo halusta säilyttää mielenrauha. Korkosuojasta tulee lisää kuluja ja se onkin ikään kuin vakuutus sen varalle, että markkinakorot nousevat tulevaisuudessa.
Kiinteä korko on sekin asiakkaalle kalliimpi kuin vaihtuva euriborkorko on nyt. Mutta jos markkinakorot nousevat, voi kiinteä korkokin tuoda säästöä.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen markkinakorot ovat olleet historiallisen alhaisia keskuspankkien vuolaan elvytyksen takia.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että euriborit pysyvät negatiivisina vielä 2–3 vuotta. Kuoppamäen arvio perustuu siihen, että Euroopan keskuspankki EKP pitää rahapolitiikkansa kevyenä, jotta Euroopan talouskasvu ei tyssää lyhyeen.
– Pitkät markkinakorot nousevat maltillisesti jo aikaisemmin. Viiden vuoden päästä korot voivat olla jo hieman korkeammalla, mutta euriborit ovat silti historiallisesti katsoen matalalla tasolla, Kuoppamäki ennustaa tulevaa kehitystä.
OP:ssa ekonomistit ennustavat puolestaan, että korkotaso siirtyy plussan puolelle muutaman vuoden sisällä.
Nordean Elorannan näkemys on, että korot pysyvät nykyisellä tasollaan pitkälti myös ensi vuonna. Korkojen nousu voi alkaa, mikäli inflaatiovauhti kasvaa.
– USA:ssa ollaan nähty jo ensimmäisiä viitteitä korkojen noususta. Euroalueella vastaava kehitys oletettavasta voimistuu tulevina vuosina, mikä näkyy aikanaan myös korkojen nousuna.
Miksi korkosuojaus kannattaa sitten ottaa, jos markkinakorkojen ennustetaan pysyvän alhaalla jopa vuosia?
Kaisu Christien mukaan korkosuojaus on ensinnäkin halvimmillaan silloin kun korot ovat alhaalla. Korkojen noustessa suojauksesta pitää maksaa enemmän.
Dansken Sari Takala puolestaan sanoo, että korkosuojaus tuo omaan talouteen myös ennustettavuutta.
Kompromissina asuntolainansa voi myös pilkkoa niin, että osa lainasta on kiinteäkorkoisessa korossa ja osa vaihtuvakorkoisessa.
Lue vielä:
Tuplaantuivatko sinunkin pikavippiesi korot yhdessä yössä? Tarkista se lainaehdoistasi
Asuntolainojen määrä kiihtyi vuoden loppua kohti, korot painuivat ennätyksellisen alas
Mätkyjä ja kiinteistöveroja rästissä yli 150 miljoonalla eurolla – korko alkaa juosta heti