Koronan kaatamista haluttaisiin juhlia koko kaupungin peijaisilla
"Helsingin tulevaisuus on hyvä, kun se perustuu kestävään kasvuun. Päämääränä on hyvän, hauskan ja kestävän elämän mahdollistaminen jokaiselle helsinkiläiselle."
Näihin lauseisiin tiivistyy esitys Helsingin uudeksi kaupunkistrategiaksi 2021–2025. Strategian nimikin on Kasvun paikka. Pormestarikuntaan kuuluvien puolueiden eli kokoomuksen, vihreiden, Sdp:n ja vasemmistoliiton esitys ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia lähetekeskustelussa. Varsinainen päätös strategiasta tehdään viikon päästä.
– Kaupungin kasvu ei ole itseisarvo, vaan kasvun pitää olla hallittua ja kaupungin kokonaisedun mukaista, näpäytti perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Halla-aho kritisoi muun muassa yliampuvia rakennusinvestointeja ja kiivasta asuntorakentamista, joka nakertaa helsinkiläisten lähiluontoa.
Puoluetoveri Nuutti Hyttinen teki aloitteen, että valtuusto selvittäisi mahdollisuutta ottaa kaupunkistrategian onnistumisen mittariksi asumiskustannusten ja asumistukisumman kehityksen.
Kritisoitavaa kasvustrategiasta löysi myös vihreiden Amanda Pasanen.
– Millaista kasvua on kestävää tavoitella? Toivon, että kasvua arvotettaisiin enemmän sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kautta.
Kokoomuksen Dani Niskanen huomautti, että kasvu on usein tehostamista.
– Sitä, että sama elintaso voidaan saavuttaa pienemmillä resursseilla. Ei se silloin ole pahasta.
Strategian monimerkityksinen nimi sai myös suitsutusta.
– Kasvun paikka on erittäin osuva nimi. Kaupungin tärkein tehtävä on turvata lasten kasvu. Helsingistä tulee entistä laadukkaampi paikka kasvaa, totesi kokoomuksen Mirita Saxberg.
Sdp:n Eveliina Heinäluoman mukaan Kasvun paikka kuvaa haasteita.
– Asuntorakentamisen ja lähiluonnon herkässä tasapainossa on paljon oppimisen varaa. Toisaalta kasvun paikka on koronasta elpyminen, jota turvaa mittava satsaus kulttuuri-, hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin.
Strategian myötä Helsinki myöntää 65 miljoonan euron tukipaketin koronakriisin aiheuttaman pahoinvoinnin paikkaamiseen. Rahoitusta kohdennetaan vasemmistoliiton mukaan lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseen, hoitojonojen purkamiseen sekä kulttuurin ja tapahtuma-alan jälleenrakennukseen.
– Elpymispaketti tarkoittaa sitä, että kulttuurin tekijät saavat työtä, konkretisoi apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.).
Demarien Pilvi Torsti teki aloitteen koko kaupungin "koronan selättäjäisistä".
– Että selvitettäisiin mahdollisuus järjestää kaiken kaupungin juhla merkkaamaan kaupunkimme selviämistä historiallisesta korona-rajoitusajasta.
Strategiaesityksen tärkeitä ympäristölinjauksia ovat hiilineutraaliustavoitteen aikaistaminen vuoteen 2030 sekä Vartiosaaren ja Keskuspuiston turvaaminen rakentamiselta.
Hiilineutraaliustavoitteen aikaistamisen kyseenalaisti äänekkäimmin kristillisdemokraattien Mika Ebeling, joka halusi, että strategiassa huomioitaisiin myös energian saatavuuden turvaaminen.
– Muuten on vaara, että aiheutamme itse energiakriisin. Texasissa kuoli sadoittain ihmisiä siihen, että energiantuotanto hoidettiin huonosti.
Myös kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara kyseenalaisti hillineutraaliustavoitteen aikaistamisen.
– Kun Tukholmakin tähtää vuoteen 2040, niin miksi me aikaistaisimme tavoitetta?
Valtuutetut kiinnittivät huomiota myös yleiseen turvallisuuteen. Huolta aiheuttivat nuorten raaistunut väkivalta, huumeiden lisääntynyt käyttö, jengiytyminen ja harmaan talouden lisääntyminen.
Edellisen strategian slogania "Maailman toimivin kaupunki" Vartiainen ei halua uuden myötä hylätä.
– Haluamme olla maailman toimivin kaupunki jatkossakin. Emme kai haluaisi olla maailman toiseksi toimivin kaupunki, pormestari nauratti valtuustoa.