Selvitys: Isännöinnille pyyhkeitä tiedottamisesta. Kokous- ja talousosaamista arvostetaan.
Mitä isännöitsijä tekee taloyhtiössä? Se on epäselvää monelle taloyhtiön asukkaalle.
Tyytyväisyys isännöintiin jakautuu – osa on erittäin tyytyväisiä ja osa erittäin tyytymättömiä.
Isännöinnin katsotaan olevan vastuullista ja luotettavaa, mutta esimerkiksi viestinnässä ja aloitteellisuudessa olisi parantamisen varaa.
Muun muassa nämä selviävät tuoreesta Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhdessä tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yli 6 000 taloyhtiön asukasta.
– Vaikka tyytyväisyys isännöintiin sai keskiarvosanan kahdeksan (asteikolla 4–10), osoittaa vastausten tarkempi tarkastelu sen, että tyytyväisyys isännöintiin jakautui erittäin tyytyväisiin sekä todella tyytymättömiin asukkaisiin, huomioi vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta.
– Kiinnostava huomio on, että ne asukkaat, jotka ovat kaikista lähimpänä isännöitsijää ja isännöintiyritystä sekä taloyhtiön hallintoa antavat kaikista parhaimmat arvosanat. Käytännössä siis taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat arvostavat isännöintiä eniten ja osakkaat kaikista vähiten.
Viljamaan arvion mukaan tulokset kielivät paitsi siitä, että tarjolla on sekä laadukasta että vähemmän laadukasta isännöintiä, mutta myös puutteellisesta viestinnästä. Asukas ei tiedä, mitä isännöitsijä tekee.
Viestintä on myös osa-alue, josta isännöitsijät saavat heikoimmat pisteet kyselyssä. Kärjessä ovat sellaiset asiat kuten yhtiökokouksessa toimiminen ja talousosaaminen.
– Vieläkin liian usein isännöitsijän viestimistä on lappu ilmoitustaululla tai postiluukusta jätetty kirje, Viljamaa toteaa.
Viljamaa penääkin isännöitsijöiltä enemmän ennakoivaa viestintää, jolloin omaa työtä voidaan samalla tehdä näkyväksi.
Isännöitsijä voi esimerkiksi toteuttaa lämmityskauden alkaessa kyselyn, onko asunnoissa kylmä vai kuuma, sen sijaan, että odottaa ensimmäistä valituksia ja tiedottaa sitten, Viljamaa vinkkaa.
Joissakin taloyhtiöissä on käytössä yhtiön oma intranetti, mikä helpottaa viestimistä.
Viljamaa huomauttaa, että viestimisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa, sillä isännöitsijän työajasta noin kolmannes on viestintää.
Tärkeä rooli on myös taloyhtiön hallituksella. Sen tehtävä on määritellä millaista isännöintiä halutaan.
– Jos talossa on talkoohenkeä ja osaamista, silloin se kannattaa hyödyntää ja silloin varmasti pärjätään vähemmän aktiivisella isännöinnillä.
– Jos taas halutaan isännöitsijä , joka pitää aktiivisesti huolta taloyhtiön arvosta, silloin kannattaa panostaa sellaiseen.
Viljamaa myöntää, että ala kärsii tekijäpulasta, joka saattaa vaikeuttaa hallituksen määrittelemän isännöintipalvelun saamista.
– Etenkin kesän jälkeen on ollut paljon työpaikkoja avoinna.
Suomessa toimii noin 2500 isännöitsijää ja koko alan vuosittainen liike vaihto on noin 600 miljoonaa euroa.
Muutamien isojen yhtiöiden lisäksi ala on sirpaloitunut pieniin toimijoihin. Alan yrityskoon mediaani on kahden hengen yritys, joka pyörittää noin 150 000 euron liikevaihtoa.
Näin taloyhtiö voi säästää rahaa putkiremontissa – samalla "ikävät yllätykset" huomataan heti