Katso isompi kuvaHSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen miettii, miten varmistaa lipputulojen kasvu. HSL
Toimitusjohtaja: Koronan vaikutukset voivat näkyä joukkoliikenteessä vielä vuonna 2024.
Sanna Jompero-Lahokoski
Helsingin seudun liikenteen (HSL) uuden toimitusjohtajan Mika Nykäsen, 55, ensimmäiset puoli vuotta ovat työn kannalta olleet haastavia.
Koronan vuoksi HSL-alueella tehdään tänä vuonna joukkoliikennematkoja lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. HSL:n koko vuoden tulos jää noin 18 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
– Vaimonikin ihmettelee, että miten hakeudun tällaisiin paikkoihin. Se pitää sykkeen hyvällä tasolla, kun työtehtävät ovat haastavia, helmikuussa toimitusjohtajana aloittanut Nykänen hymähtää.
Nykänen korostaa, ettei HSL:n taloustilanne yllättänyt.
– Sukelluksen syvyyden näki jo alkuvuonna.
Merkittävin syy talouskurimukselle oli pitkään jatkunut koronasulku, joka vaikutti joukkoliikenteen käyttäjämääriin.
Tukea olisi tarvittu myös ensi vuodelle.
Myös lipputulot laskivat merkittävästi. Tammi–elokuussa lipputulot olivat 142,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 vastaavana aikana tuloja kertyi 250,9 miljoonaa euroa.
HSL:n taloudellinen sukellus olisi ollut vieläkin syvempi, mikäli valtio ei olisi myöntänyt lähes 70 miljoonaa euroa koronatukea. Se tuli tarpeen. Alijäämäinen tulos kertoo Nykäsen mukaan syvästä sukelluksesta.
– Tukea olisi tarvittu myös ensi vuodelle. Nyt täytyy miettiä keinoja.
Yksi suurimmista kysymyksistä on, miten matkustajat saadaan takaisin busseihin, metroihin, ratikoihin ja lähijuniin.
– Taloudellisen yhtälön korjaaminen on iso yhteistyöprojekti. On tärkeää, että käymme omistajakaupunkien kanssa keskustelua. Korjaustyölle täytyy antaa aikaa.
– Meidän täytyy myös itse olla aktiivisia. Työsuhdematkalipun myyminen työntekijöille olisi jo osaltaan tukemassa, Nykänen toteaa.
Matkustajien aktivoimiseksi takaisin liikennevälineisiin HSL käynnisti kesällä alennuskampanja, jossa kausilippuja myytiin puoleen hintaan. Kampanja onnistui HSL:n mukaan hyvin.
Nykänen ei ota kantaa siihen, joudutaanko esimerkiksi lippujen hintoja ensi vuonna korottamaan.
– En halua lähteä sitä ennakoimaan. Joudumme ilman muuta arvioimaan, minkälaiset hinnankorotukset asiakkaiden mukaan ovat kohtuulliset ja samalla varmistamaan lipputulojen kasvu. Valmistelemme normaalina työnä erilaisia vaihtoehtoja. Tätä tehdään joka syksy.
Hallitus tekee päätöksen asiasta syksyn aikana.
Koronan vaikutukset saattavat näkyä joukkoliikenteessä pitkään.
– Pidempiaikaisessa suunnittelussa arvio on että vielä vuonna 2024 olemme kahdeksan prosenttia alle 2019 vuoden matkustajatason. Liikkumisen murros on suuri.
Jo ensi vuonna on nähtävissä, missä määrin matkustajat palaavat joukkoliikenteen käyttäjiksi. Etätyöt tulevat todennäköisesti jäämään.
Lähivuosien isoja muutoksia tulevat olemaan muun muassa pikaratikkahankkeet sekä vuonna 2023 käyttöön otettava tilipohjainen lippu-uudistus.
2
