"Homekoiran hajuaistin" omaava äiti päätyi puukerrostaloon – "Täällä ei ollut pahaa hajua"

Asuntotuotanto: Puurakentamisen määrä tulee pääkaupunkiseudulla kasvamaan lähivuosina merkittävästi.

– Täältä ei muuteta minnekään, Petra Sevinç ja Pinja-tytär tuumivat puurakenteisessa kodissaan. Sevinçin oma työpaikka ja eskarilaisen päiväkoti sekä tuleva koulu ovat kotia lähellä. 76,5 neliön asunnossa on äidin mukaan hyvin tilaa kummallekin vielä tyttären kasvettua teiniksikin. Leena Koivisto

Leena Koivisto

Lähes koko elämänsä Helsingissä asunut Petra Sevinç muutti tyttärensä Pinjan kanssa vuosi sitten uuteen puukerrostaloon Vantaan Koivuhaassa.

Puurakenne ei hänelle ollut lähtökohtaisesti valinnan kriteeri.

– Tärkeintä oli se, että täällä ei ollut pahaa hajua. Haistan homeen ja huonon sisäilman jo kaukaa. Ystäväni sanovatkin minua homekoiraksi, hän naurahtaa.

– Kävin katsomassa lukuisia, niin uusia kuin vanhojakin, asuntoja, mutta huolestuttavaa hajua oli niissä kaikissa enemmän tai vähemmän.

Taustalla vaikutti tuore kokemus hiekkaharjulaisesta rivitalosta, jonka Sevinç hankki ensin itselleen ja tyttärelleen asunnon.

Parin vuoden sisään asunnosta paljastui homeyllätys, joka vei kaksikon puoleksi vuodeksi takaisin Helsinkiin, sukulaisten ja ystävien luokse evakkoon.

Sevinç jatkoi asunnon etsimistä edelleen Vantaalta, koska hän oli kokenut kaupungin palvelut muun muassa lapsen kannalta hyviksi. Vaikka hän ei miettinyt puumateriaalin ekologisuutta asunnonhaun aikana, sekin tuo asumiseen nyt lisäplussaa.

– Maailman meno on ollut niin kuluttavaa pitkän aikaa, että rakennuksen ympäristöystävällisyys tuntuu tosi hyvältä. Enemmänkin pitäisi mielestäni rakentaa ekologisesti.

Koivuhaan 5-kerroksinen puukerrostalo on Skanskan ensimmäinen korkea BoKlok-talo Suomessa. Viime keväänä vastaavanlainen valmistui Savioon Keravalle, jonne on tulossa seuraavakin kohde.

Peltolantien talo on myös Vantaan ensimmäinen kovan rahan puukerrostalo. Vuoden 2015 Asuntomessuille Kivistöön rakennetussa 7-kerroksisessa PuuMerassa on vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

Luhtitalotyyppisiä pienkerrostaloja BoKlokilla on Vantaalla jo kuudessa kohteessa. Espoossa ja Helsingissä valmiita kohteita on kummassakin yksi. Molempiin kaupunkeihin on suunnitteilla lisää erilaisia kohteita.

BoKlokin maajohtajan Kati Valtosen mukaan tahti kiihtyy lähivuosina.

– Rakennettavaksi tulee nyt aikaisempaa isompia alueita ja kokonaisuuksia, mikä kertoo siitä, että kaupungeilla on halua lisätä puurakentamista, hän kertoo.

– Lisäksi suhde tulee kääntymään niin, että alamme tehdä useamman kerroksen taloja enemmän kuin pienkerrostaloja.

Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä toteaa, että Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaan on kirjattu puurakentamisen edistäminen ja lisääminen.

Suuntauksesta antaa kuvaa kaupungin oma asuntotuotanto, jossa vuoteen 2019 mennessä reilun 20 vuoden aikana toteutettiin kuusi puukerrostalohanketta. Niissä syntyi 441 asuntoa. Nyt seuraavien neljän vuoden aikana puukerrostaloasuntoja on suunnitelmissa liki tuplaten.

Myös Espoossa ja Vantaalla on tavoitteena lisätä puurakentamista.

Rakennusyhtiö Arkta Reposen toimitusjohtajan Mika Airakselan mukaan materiaalia puurakentamiseen tällä hetkellä Suomessa riittää.

– Toimitusajat vain ovat pitkiä, mikä vaatii ennakointia, hän sanoo ja kertoo tehneensä esimerkiksi Tikkurilaan Esikkotielle tulossa olevaan kolmen puukerrostalon kokonaisuuteen kaupat puumateriaaleista jo puoli vuotta sitten, vaikka toimitukset kohteeseen tarvitaan vasta ensi vuonna.

Ympäristöministeriön toiveiden mukaiseen puukerrostalojen kasvutahtiin Airaksela ei usko.

– Puuelementtitehtaat eivät sellaiseen vauhtiin pysty.

Yhtiöllä käynnistyy seuraavan puolentoista vuoden aikana yhteensä 500 asunnon rakentaminen, Tikkurilan lisäksi esimerkiksi Helsingin Kuninkaantammeen.

Airakselan mukaan puukerrostalon hiilijalanjälki on rakentamisaikana noin 30 prosenttia betonitaloa pienempi ja elementtien asentaminen 30–40 prosenttia nopeampaa.

– Jälkityötä on paljon ruuvaamisen takia. Kivistön messukohteeseen tarvittiin aikoinaan yli satatuhatta ruuvia. Pisimmät niistä olivat 45-senttisiä.

Lue vielä:

Puutalot palaavat kaupunkiin ja entistä isompina – puusta tehdään nyt kerrostaloja ja pääkonttoreita

Opiskelija-asunnosta Helsingin uusi maamerkki? – "Tämä on tavallisesta poikkeava"

Helsinki edistää julkista puurakentamista – Lapinmäen päiväkoti rakentui lähes kokonaan puusta

Puurakentamisen suosio kasvaa – Helsingin ensimmäinen puukaupunginosa kasvaa kohinalla

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut