Helsingin poliitikot puhuvat eriarvoisuuden torjunnasta, mutta Meri-Rastilan kaava mittaa, muuttuvatko puheet teoiksi – Eveliina  Heinäluoma: "Kun tullaan päätöksenteon hetkeen..."

Väljyys vähenee Meri-Rastilassa, kun asuntoja rakennetaan 2000 ihmiselle. Valtuuston hyväksymää kaavaa vastustivat lähinnä vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Arkisto/Jukka Hämäläinen
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Onko Helsingin kaikilla päättäjillä oikea tilannekuva Meri-Rastilan eriarvoisuuden suunnasta? kysyy kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoma (sd.).

– Itse itähelsinkiläisenä olen ollut Meri-Rastilasta pitkään huolissani. Miten pystytään muuttamaan se suunta, johon siellä ollaan menossa? Virheet ovat tapahtuneet 1990-luvulla, kun Meri-Rastilaa lama-aikana rakennettiin vuokra-asuntopainotteiseksi. Näin yksipuolinen asuntokanta tarkoittaa herkästi huono-osaisuuden kasautumista, oli kyse sitten työttömyydestä tai pienituloisuudesta. Tasa-arvoisessa kaupungissa myöskään vieraskieliset perheet eivät keskity vain tietylle alueelle.

Heinäluoma osoittaa alussa esitetyn kysymyksen muun muassa vasemmistoliitolle. Puolue on vastustanut valtuuston keskiviikkona hyväksymää Meri-Rastilan itäosan kaavaa, koska uudisrakentaminen tuhoaisi esimerkiksi Pohjavedenpuiston lähiluontoa.

– Moni päättäjä puhuu eriarvoisuuden torjunnasta. Mutta kun tullaan päätöksenteon hetkeen, se ei ole aina helppoa. Mietin, millä painoarvolla päättäjät ovat liikkeellä eriarvoisuuden torjunnan osalta.

-Ymmärrän luontoarvojen puolustamisen. Välillä päättäjillä on vaikeita tasapainoilun hetkiä. Aiemmin teimme ison arvovalinnan kun poistimme suunnitellun rakentamien Rastilanrannasta ja säilytimme asukkaiden toiveesta Rastilanrannan metsäalueen.

Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) sanoo, ettei eriarvoistumisen ehkäisyssä voi katsoa pelkästään vuokra- ja omistusasuntojen suhdetta.

– Meistä on nurinkurista, että segregaatiota purettaisiin sillä, että heikennetään vuokra-asunnoissa asuvien ihmisten elinympäristöä. Pohjavedenpuisto on asukkaille äärimmäisen tärkeä paikka. Tämän tyyppisiä kamppailuja tullaan näkemään entistä enemmän.

– Palveluista täytyy huolehtia. Vuosaaressa pitää taata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys sekä kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalvelut.

Arhinmäki haluaisi kiinnittää huomiota myös alueisiin, joissa on enimmäkseen omistusasuntoja.

– Tuleeko sinne lisää vuokra-asumista? Se on hassu epäkohta. Tasapainottamista pitäisi olla joka puolella.

Meri-Rastilan ohella kaupunki kehittää erityisesti myös Malminkartano-Kannelmäen, Malmin sekä Mellunkylän alueita.

Kuinka varmistetaan, että segregaation ehkäisy oikeasti toteutuu?

–Uusilla alueilla segregaation ehkäisy on suoraviivaista: rakennetaan samalle alueelle niin kaupungin vuokra-asuntoja kuin asumisoikeusasuntoja ja omistusasuntoja, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.).

– Vanhoilla alueilla tämä ei ole aina yhtä helppoa ja se on hitaampaa. Jos alue on vuokratalopainotteinen, pyrimme tuomaan omistusasumista. Jos säädeltyä vuokra-asumista ei ole, niin tuomme sitä.

Sinnemäki kertoo kuulleensa tuohtuneen kysymyksen ”onko Meri-Rastilassa tarkoitus vaihtaa köyhät ihmiset rikkaisiin.”

– Ei tietenkään. Meri-Rastilaan jää säädeltyä vuokra-asuntotuotantoa. Segregaation ehkäisy ei tarkoita sen kummempaa, kuin että saadaan myös joku määrä uusia, erilaisia asuntoja.

Sinnemäki uskoo, että Meri-Rastilaan muuttaa tuloiltaan tavallisia helsinkiläisiä.

– Meri-Rastila on hyvä alue. Kun ihmiset tutustuvat siihen konkreettisesti, heidän ennakkoluulonsa karisevat, jos heillä nyt ennakkoluuloja oli.

– Meri-Rastilan vahvuuksia ovat luonnon läheisyys ja Vuosaaren hyvät palvelut, vaikka terveyspalveluissa on parantamisen varaa. Suhteellisen lähellä on kaksi metroasemaa.

Heinäluoma toivoo, että Meri-Rastilassa kävisi samalla tavalla kuin Myllypurossa.

– Myllypuron huono suunta tunnistettiin aikanaan. Kaupunki tuli tilanteeseen voimakkaasti väliin. Ostarin korjauksen ja ammattikorkeakoulun rakentamisen jälkeen Myllypuro on kehittynyt monessa mielessä hyvään suuntaan. Julkiset investoinnit houkuttelevat myös yksityisiä palveluja, urheilumahdollisuuksista ravintoloihin. Alueelle on muuttanut paljon lapsiperheitä ja myös korkeasti koulutettuja.

Heinäluoma sanoo, että Meri-Rastilaan haluttaisiin arkkitehtuurikilpailulla uusi koulurakennus.

– Se voisi olla vetonaula ja ylpeydenaihe.

Monipuolisen asuntokannan lisäksi Meri-Rastilassa täytyy käyttää myös muita ratkaisuja.

– Lisäksi tarvitaan viihtyisämpää kaupunkiympäristöä ja puistoja. Nuorilla on ollut vähän vapaa-ajan paikkoja. Kaupungilta on hieno ajatus, että käytössä on laaja työkalupakki, joilla korjataan eriarvoistumisen suuntaa.

Meri-Rastilassa asuu nykyisin noin 1200 asukasta. Uuden kaavan ja täydennysrakentamisen mukaan uusia asukkaita tulisi noin 2000.

Juttua muokattu 10.10. klo 6. Lisätty Heinäluoman kommentit Rastilanrannasta sekä Arhinmäen haastattelun viimeinen kappale

Riitainen valtuusto hyväksyi Meri-Rastilan itäosan täydennysrakentamisen – 2 000 uutta asukasta jyrää osan alueen puista ja kallioista

Vieraskielisten asukkaiden osuus ylitti 40% kahdella alueella Helsingissä, joissain kaupunginosissa osuus yhä hyvin pieni – "Ei ole ainoa mittari alueiden eriytymisessä"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut