Meilahden koronapotilaiden tehohoitopaikat ovat loppumassa – rokottamattomien asenne herättää tuskaa linjajohtajassa: "En enää keksi, miten voisi vaikuttaa"

Korona: Hus tehohoidon linjajohtaja Minna Bäcklund sanoo olevansa huolissaan rokottamattomien asenteesta. Leikkaukset siirtyvät, kun koronapotilaiden hoito vie paikat.

Meilahteen ja Jorvin sairalaan on tällä viikolla järjestelty lisää eristyspaikkoja koronapotilaiden hoitoon. Kuva koronapotilaan tehohoidosta. Arkisto/Hus

Sanna Jompero-Lahokoski

Meilahden koronapotilaiden tehohoitopaikkoja joudutaan lisäämään, sillä eristyspaikat ovat loppumassa.

– Jo viikonloppua vasten paikkojen määrää ollaan laajentamassa, jotta muutama lisäpaikka saadaan tehtyä, toteaa tehohoidon linjajohtaja Minna Bäcklund Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).

Bäcklund kuvailee tilannetta haastavaksi. Eristystä vaativien koronapotilaiden tehohoitopaikat ovat olleet 80-prosenttisesti täynnä. Tarpeen ennustetaan kasvavan.

– Paljon yli 15 eristyspaikkaa emme saa järjestymään ilman muiden yksiköiden apua. Henkilökuntaa tarvitaan jostain muualta.

Suurin haaste tällä hetkellä on pula henkilökunnasta. Petipaikkoja olisi.

Meilahdessa ja Jorvin sairaalan teho-osastoilla koronapotilaille varattuja eristyspaikkoja on tällä hetkellä kymmenen. Tehohoitopaikkoja on kaikkiaan 28.

Tehopaikkojen lisääminen edellyttää henkilökuntaa.

Hus on laatinut varautumissuunnitelman, miten paikkoja saadaan lisättyä entisestään, jos Meilahden ja Jorvin paikat loppuvat.

– Teemme yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa, kuten viime talvenakin. Meillä on päivittäin yhteys Kuopioon, joka koordinoi tehohoitopaikkojen riittävyyttä, Bäcklund toteaa.

Viime talvena helsinkiläisiä tehohoitopotilaita toimitettiin oman ERVA-alueen keskussairaaloihin Kotkaan, Lappeenrantaan ja Lahteen, mutta myös kaikkiin yliopistollisiin keskussairaaloihin, jopa Ouluun.

Yksi tehohoitovuorokausi maksaa noin 3 000 euroa. Keskimääräinen tehohoitoaika on ollut 10–12 vuorokautta. Husin loppuviikolla julkaiseman tiedotteen mukaan koronaviruspotilaiden hoidon keskikustannus Husissa on ollut 16 338 euroa.

Koronan vuoksi tehohoitoon joutuneista valtaosa on rokottamattomia, mutta lisääntyvästi myös jo toisen rokotusannoksen saaneita. Mistä tämä johtuu?

– Rokotuksista huolimatta tartunnan voi saada, jos puolustuskyky on alentunut esimerkiksi iän, sairauden tai lääkityksen vuoksi. Elinsiirtopotilaat joutuvat käyttämään hyljinnänestolääkitystä, jolloin rokotusvaste jää väistämättä huonommaksi, Bäcklund toteaa.

Myös iäkkäämmille vasta-aineita ei muodostu yhtä paljon kuin nuoremmilla.

Tehohoitoa kuormittavat nyt pääasiassa rokottamattomat. Rokottamattomuuden hintalappu voi Husin laskelmien mukaan olla vuosien aikana jopa miljardi euroa.

Bäcklund sanoo olevansa tuskallisen huolestunut rokottamattomista ja heidän asenteestaan.

– En enää keksi, miten rokottamattomien populaatioon voisi vaikuttaa. Mediassa asiaa on puitu nyt kaksi vuotta. Olemme jo tavoittaneet ne ihmiset, jotka tiedon ovat halunneet ottaa vastaan. Mikä on se reitti ja tapa, millä vielä loputkin väestöstä saadaan hakemaan rokotteet? kyselee Bäcklund.

Tehohoitopaikkojen täyttyminen koronapotilailla vaikuttaa ensimmäisenä teho- ja valvontahoidon tarjontaan sellaisille potilaille, joiden tehohoidon tarvetta voidaan suunnitella etukäteen. Esimerkiksi sydän- ja isojen syöpäleikkausten jälkeen potilaat tarvitsevat tehostettua seurantaa. eivätkä voi mennä suoraan tavalliselle vuodeosastolle.

– Tehopaikkojen lisääminen edellyttää henkilökuntaa, joka pystyy toimimaan teho-osastolla. Leikkausosaston puolelta olemme saaneet apua, mutta vastaavasti sitten taas sinne pitäisi löytää korvaavia osaajia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Bäcklund jatkaa.

Yli 3 000 potilasta on tällä hetkellä odottanut pääsyä toimenpiteeseen yli puoli vuotta. Normaalisti luku noin tuhat.

Helsingin Uutiset kertoi asiasta jo vuosi sitten.

Lue: Korona ja vähän Apottikin ovat kasvattaneet Husin hoitojonoja – Johtajaylilääkäri erityisen huolissaan yhdestä jonottajien ryhmästä: "Osa sairauksista pahenee"

Husin ylilääkäri Jari Petäjä totesi tällä viikolla Husin tiedotteessa, että erikoissairaanhoidon resursseja tarvittaisiin nyt pitkään jonottaneiden potilaiden hoitoon sen sijaan, että hoidetaan potilaita, joiden tauti oltaisiin voitu rokotuksella estää. Onko Husin asenne rokottamattomia kohtaan muuttunut aikaisempaa kriittisemmäksi?

– En näe sitä niin ainakaan tehohoidon näkökulmasta. Kaikki on pystytty tähän asti hoitamaan. Se on tavoite jatkossakin. Turhautumisen tunteilta ei kuitenkaan voi välttyä, koska rokottamalla useimpien teho- ja sairaalahoito oltaisiin varmasti voitu välttää, Bäcklund sanoo.

Korona ja sairaanhoito

Hus: Rokottamaton saa tartunnan, osa päätyy sairaalaan

Helsingin rokotekattavuus on 74,9 prosenttia.

Rokotettuja on 495 319.

Rokottamattomien määrä on 166 192.

Husin tällä viikolla julkaisema teoreettinen laskelma lähtee siitä, että jokainen rokottamaton saa jossain vaiheessa koronavirustartunnan.

Husin arvion mukaan Suomessa lähes 64 000 henkilöä tulee vielä tarvitsemaan koronan vuoksi sairaalahoitoa tulevina vuosina.

Riski sairaalaan päätymiseen kasvaa iän myötä.

Alle 20-vuotiailla riski on arvioitu 0,5 prosentiksi. Yli 70-vuotiailla se on jo 30 prosenttia.

Lähde: Koronarokotusaika.fi

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut